Kuinka vanhemmat voivat käsitellä lapsen eroahdistusta?
On normaalia, että pieni lapsi tuntee ahdistusta ollessaan erossa vanhemmistaan – ovathan vanhemmat he, jotka pitävät lapsesta huolta ja rauhoittelevat häntä. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka käsitellä lapsen eroahdistusta.
Vaikka lapsen hyvästeleminen voikin olla vaikeaa, on se kuitenkin hyväksi myös lapsen kehitykselle. Oikeiden strategioiden avulla lapsen jättäminen toisen henkilön hoiviin helpottuu. Jos lapsen eroahdistus kuitenkin vain voimistuu tai kestää pitkään, on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen, jotta ongelma ei kasva liian suureksi ja vaikeasti ratkaistavaksi.
Kuinka vanhemmat voivat käsitellä lapsen eroahdistusta?
1. Harjoittele erossa oloa lyhyitä aikoja kerrallaan
Poistu kotoa lyhyeksi ajaksi, jättäen lapsi luotettavan henkilön hoidettavaksi. Pidennä kodin ulkopuolella vietettävää aikaa hieman joka kerta, ja pikkuhiljaa lapsi alkaa luottaa siihen, että palaat aina kotiin. Lapsi oppii, että vaikka lähdet hänen luotaan, hän tulee näkemään sinut myöhemmin.
2. Valitse sopiva aika lähteä
Varmista, että lapsi on syönyt ja nukkunut hyvin ennen kuin lähdet kotoa. Eroahdistus nostaa todennäköisemmin päätään lapsen ollessa nälissään tai väsynyt.
3. Luo lyhyt hyvästelyrutiini
Perheen omat rutiinit ovat hyvin tärkeitä lapselle, ja vanhemmat voivatkin luoda oman hyvästelyrutiininsa, jota seurataan aina kotoa lähdettäessä. Pidä kuitenkin huoli siitä, että rutiini on mahdollisimman lyhyt, jotta lapsen eroahdistus ei pääse yllättämään. Poistu kotoa mahdollisimman nopeasti kerrottuasi lapselle, että olet lähdössä ja tulet pian takaisin.
4. Varmista, että lapsella on tuttu hoitaja
Oli kyseessä sitten päiväkodin hoitaja tai kotiin tuleva lastenhoitaja, on tärkeää, että hän on lapselle tuttu. Mitä johdonmukaisempaa lapsen elämä on, sitä turvallisemmaksi hän tuntee olonsa.
5. Ole selvillä siitä, mitä lapsi näkee televisiosta
Se, mitä lapsi näkee televisiosta, voi pahentaa lapsen pelkoja. Pelko on tekijä, joka pahentaa lapsen eroahdistusta huomattavasti.
Oikeiden strategioiden avulla lapsen jättäminen toisen henkilön hoiviin helpottuu. Jos lapsen eroahdistus kuitenkin vain voimistuu tai kestää pitkään, on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen, jotta ongelma ei kasva liian suureksi ja vaikeasti ratkaistavaksi.
Merkkejä lapsen eroahdistuksesta
- Lapsi pelkää, että jotakin pahaa tapahtuu hänen läheisilleen. Lapsi saattaa esimerkiksi pelätä, että hänen vanhempansa sairastuu tai loukkaantuu, kun hän ei ole vanhempansa seurassa.
- Lapsi on huolissaan ennalta-arvaamattomista tapahtumista, joiden seurauksena hän joutuu eroon vanhemmistaan pysyvästi. Eroahdistuksesta kärsivä lapsi voi pelätä vanhempiensa kidnappausta, katoamista tai jopa kuolemaa.
- Lapsi kieltäytyy menemästä kouluun. Eroahdistusta poteva lapsi ei välttämättä halua mennä kouluun, ja hän voi tehdä kaikkensa, jotta hänen ei tarvitse lähteä kotoa.
- Lapsi kärsii nukkumisvaikeuksista. Moni eroahdistuksesta kärsivä lapsi kärsii myös unettomuudesta. Lapsi saattaa nähdä painajaisia, eikä hän halua olla yöllä yksin.
- Lapsi tulee fyysistä epämukavuutta, kuten vatsa- tai pääkipua. Eroahdistuksesta voi seurata myös fyysisiä oireita.
- Lapsi ripustautuu aikuiseen hyvästelyn hetkellä. Tällainen ripustautuminen vanhempaan tai hoitajaan on normaalia tiettyyn pisteeseen saakka. Siitä tulee kuitenkin ongelma, jos se estää lasta tekemästä normaaleja päivittäisiä asioita tai leikkimästä kavereidensa kanssa.
Hyvästelyjen ei aina tarvitse olla dramaattisia ja täynnä itkua. Edellä esittelemämme strategiat voivat helpottaa lapsen eroahdistusta. Jos kuitenkin huomaat asian riistäytyvän käsistä, kannattaa tilanteeseen puuttua viipymättä. Tarkkaile siis lapsesi käytöstä ja mahdollisia eroahdistuksen merkkejä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- UNICEF. Guia de pautas de crianza de niños y niñas entre 0 y 5 años. https://www.unicef.org/paraguay/spanish/unicef-guiaagentesformadores.pdf
- Days Placeres Monaco. (2017). Universidad República Uruguay. 2017. Vínculo temprano, apego. https://sifp.psico.edu.uy/sites/default/files/Trabajos%20finales/%20Archivos/days_placeres_tfg.pdf
- M. Guerra-Ramíreza, y L. Muñoz-de Rodríguez. (2013). Enfermería Universitaria, 2013. Expresiones y comportamientos de apego madre-recién nacido. http://www.scielo.org.mx/pdf/eu/v10n3/v10n3a3.pdf