Kognitiivisen kehityksen vaiheet Piaget'n mukaan

Jean Piaget oli sveitsiläinen kehityspsykologi, joka oli erityisen kiinnostunut älykkyyden mittaamisesta ja lasten kehityskausista. Hän loi geneettiseksi epistemologiaksi nimetyn kasvatustieteellisen teorian, jonka mukaan lapsen sosiaalinen, henkinen ja fyysinen kehitys etenevät käsi kädessä, eikä lapsi voi käsittää kehitystasoonsa nähden liian monimutkaisia asioita. Tänään käymme läpi kognitiivisen kehityksen vaiheet Piaget’n mukaan.

Kognitiivisella viitataan kaikkeen tietoon liittyvään. Tieto viittaa siihen informaatioon, jonka ihminen omaksuu oppimisen tai kokemuksen kautta. Psykologit tutkivat kognitiota analysoimalla psyykkisiä tietoon liittyviä toimintamalleja, ja tätä tieteenalaa kutsutaan kognitiiviseksi psykologiaksi.

Piaget’n näkemys lasten kognitiivisen kehityksen vaiheista

Kognitiivinen kehitys on tärkeä psykologian osa-alue. Psykologit ovatkin kehittäneet lukuisia teorioita ajatusprosessien tutkimukselle. Jean Piaget’n kognitiivisen kehityksen teoria on yksi tärkeimmistä. Piaget uskoi, että on tärkeää antaa lasten tutkia ja tutustua ympäristöönsä itsenäisesti oppiakseen. Tällainen tutkiminen vaikuttaa heidän kognitiiviseen kehitykseensä.

Sveitsiläinen psykologi uskoi myös, että kaikenikäiset lapset pystyvät ratkaisemaan erilaisia tilanteita ja ongelmia. Piaget arvioi eri-ikäisten lasten tekemiä yleisimpiä virheitä. Hän tuli havaintojensa perusteella siihen johtopäätökseen, että samaan ikäluokkaan kuuluvat lapset tekevät samoja virheitä. Piaget myös päätteli, että kognitiivinen kehitys tapahtuu kehittyvänä ketjuna.

Piaget’n mukaan tämä ketju muodostaa kognitiivisen kehityksen vaiheet. Prosessin vaiheet seuraavat tarkkaa järjestystä kaikilla lapsilla ympäri maailman. Se ikä, missä lapsi siirtyy kehitystasolta toiselle, tosin vaihtelee eri lasten välillä. Piaget’n teoria jakaa kognitiivisen kehityksen neljään vaiheeseen – seuraavaksi katsomme niitä tarkemmin.

Vaihe 1: Sensomotorinen vaihe

Kognitiivisen kehityksen ensimmäinen vaihe on sensomotorinen vaihe, joka kestää syntymästä toiseen ikävuoteen. Tässä vaiheessa lapset oppivat kokeilemaan ja tutkimaan ympärillään olevia esineitä ja asioita.

He tekevät näin viiden aistinsa ja motoristen kykyjensä avulla. Tämä kokeiluvaihe auttaa heitä oppimaan asian, jota kutsutaan esineiden pysyvyydeksi. Ennen tämän oppimista lapset eivät ymmärrä, että esineet ovat olemassa myös silloin, kun he eivät näe niitä. Sen vuoksi onkin hauska leikkiä vauvojen kanssa kurkistusleikkiä siten, että peität kasvosi ja tulet sitten taianomaisesti uudelleen näkyviin.

Piaget’n johtopäätökset koskien sensomotorista vaihetta

Lapsi alkaa hahmottaa ympäröivää maailmaa, ja tämä tieto toimii toisen vaiheen perustana.

Vaihe 2: Esioperationaalinen vaihe

Esioperationaalinen vaihe alkaa noin kahden vuoden iässä ja kestää seitsemäään ikävuoteen asti. Tälle vaiheelle on tyypillistä egosentrisyys. Egosentrisen ajattelutapansa takia lasten on mahdotonta omaksua toisten näkökulmaa. Toisin sanoen heidän on vaikeaa nähdä asioita toisesta näkökulmasta tai asettaa itsensä toisen ihmisen asemaan.

Vaikka noin 6-7 vuoden iässä olevat lapset voivatkin jo alkaa osoittaa empatiaa, tämä egosentrinen ajatusmalli on hallitseva suurimman osan ajasta kyseisen kehitysvaiheen aikana. Lapsi ymmärtää maailman omasta yksilöllisestä näkökulmastaan.
Tässä kehitysvaiheessa olevat lapset osaavat kuitenkin soveltaa symbolista ajatusta, eli he osaavat puhua. 

Piaget’n johtopäätökset koskien esioperationaalista vaihetta

Siirtymä sensomotorisesta vaiheesta esioperationaaliseen vaiheeseen käy imitaation kautta. Imitaatio tuottaa kuvan lapsen aivoissa, ja tässä prosessissa on mukana kieli.

Vaihe 3: Konkreettisten operaatioiden vaihe

Piaget’n kolmas kognitiivisen kehityksen vaihe alkaa seitsemästä ikävuodesta ja kestää 12:een vuoteen asti. Konkreettisten operaatioiden vaiheessa lapset alkavat soveltaa periaatteita ja logiikkaa. He voivat ratkaista ongelmia rationaalisemmin ja loogisemmin, mutta vain konkreettisten asioiden tai tapahtumien ollessa kyseessä.

Tässä ikäluokassa olevat lapset eivät vielä pysty käsittelemään abstrakteja käsitteitä. Heidän ajatuksensa onkin keskittynyt heidän omiin tekemisiinsä. Piaget’n mukaan kyseisessä iässä lapset voivat myös tehdä induktiivisia päättelyitä.

Piaget’n johtopäätökset koskien konkreettisten operaatioiden vaihetta

Tässä vaiheessa lapsen egosentrisyys alkaa vähitellen hävitä, sillä hän alkaa ymmärtää yhä enemmän ryhmittelyä. Lapsen abstrakti ajattelu ja järkeily ei kuitenkaan ole vielä kehittynyt.

Vaihe 4: Formaalien operaatioiden vaihe

Piaget’n kognitiivisen kehityksen neljäs vaihe on formaalien operaatioiden vaihe, joka alkaa noin 12 ikävuoden paikkeilla. Tässä vaiheessa lapsi on murrosiän kynnyksellä (joka johdattaa hänet aikuisuuteen).

Murrosikäinen lapsi pystyy ajattelemaan abstraktisti ja voi siksi tehdä oletuksia. Kyky tehdä oletuksia tarkoittaa, että lapsi ei enää ajattele asioita vain sen kannalta, mikä on todellisuutta, vaan myös sen, kuinka tehdä asioita. Tässä kehitysvaiheessa olevat lapset ymmärtävät ympäristönsä sekä syy- ja seuraussuhteet paremmin.

Piaget’n johtopäätökset formaalien operaatioiden kannalta

Tässä kehitysvaiheessa yksilön kyky järkeillä on keskittynyt pääasiassa olemaan vastoin tosiasioita. Tässä vaiheessa lapsi alkaa kehittää omaa näkemystään maailmasta. Vaikka suurin osa lapsista saavuttaa tämän kehitysvaiheen, kaikki eivät. Valitettavan usein ne lapset, jotka eivät vaihetta saavuta, leimataan vähemmän älykkäiksi.

Johtopäätökset

Nämä ovat Piaget’n neljä kognitiivisen kehityksen vaihetta. Kyseinen kuuluisa psykologi uskoi, että ihmisen älykkyyden koko kehitysprosessi voisi olla yhteydessä stimulaatioprosessiin, jossa on kaksi olennaista osa-aluetta: mukautuminen ja sopeutuminen.

Vanhempien on hyvä tietää Piaget’n kognitiivisen kehityksen vaiheet. Siten he voivat edesauttaa lasten tervettä kehitystä syntymästä aikuisuuteen. Tämä tieto auttaa vanhempia ymmärtämään lastensa kyvyt ikään nähden, ja se auttaa myös tarjoamaan lapsille sopivia aktiviteetteja ja välttämään epärealistisia odotuksia.