Vaikuttaako sisarusten välinen syntymäjärjestys lasten persoonallisuuteen?
Saman perheen lapset omaksuvat erilaisia rooleja riippuen siitä, ovatko he sisaruksiaan vanhempia vai nuorempia. Joidenkin tutkimusten mukaan sisarusten välinen syntymäjärjestys vaikuttaa lasten persoonallisuuteen, ja juuri tästä aiheesta kerromme tänään lisää.
Syntymäjärjestys voi vaikuttaa sekä perheen lasten luonteeseen että käytökseen, ja tämä pätee, olipa kyseessä esikoinen, kuopus tai keskimmäinen lapsi. Tämän vuoksi aihe ansaitsee tarkempaa tarkastelua.
Jokainen raskaus on erilainen samankin naisen kohdalla. Tämän lisäksi esikoiset saavat usein osakseen enemmän huomiota kuin perheen muut lapset. Nuorempien sisarusten synnyttyä hierarkia alkaa muodostua, ja lapset valitsevat tiettyjä rooleja perheen sisällä erottuakseen joukosta.
Erään tutkimuksen mukaan esikoiset viettävät 4-13-vuotiaana noin 3000 tuntia enemmän aikaa vanhempiensa kanssa kuin nuoremmat sisaruksensa samassa iässä. Tällaisen huomion ajatellaan usein muokkaavan esikoisista vastuuntuntoisia aikuisia, jotka kokevat muita enemmän paineita menestyä ja tehdä asioita oikein. Vanhemmat myös käyttäytyvät tyypillisesti rennommin myöhemmin syntyneiden lasten kanssa.
Miten sisarusten välinen syntymäjärjestys vaikuttaa lasten persoonallisuuteen?
Tutkimuksissa on todettu, että sisarusten välinen syntymäjärjestys vaikuttaa jokaisen yksilön persoonallisuuteen. Vaikka lapsilla olisi sama äiti ja isä, he eivät käyttäydy samalla tavoin.
On hämmästyttävää, kuinka paljon pelkkä syntymäjärjestys voi vaikuttaa lapsen persoonallisuuden kehittymiseen. Yleistäminen on vaikeaa, mutta yhteisiä tekijöitä pystytään tunnistamaan ja niiden perusteella voidaan vetää johtopäätöksiä.
Esikoinen
Useimmissa perheissä esikoisen syntymä on vanhemmille kuin yksi suuri koetilanne. Useimmat vanhemmat selviävät tilanteesta luottamalla vaistoihinsa ja oppimalla asioita yrityksen ja erehdyksen kautta.
Tämän tuloksena vanhemmat ovat erittäin tarkkaavaisia lapsen hoidossa ja asettavat tälle selvät rajat ja säännöt. Tämä saa esikoisen kasvamaan perfektionistiksi, joka pyrkii kaikissa tilanteissa miellyttämään vanhempiaan.
Toinen lapsi
Vanhemmat ovat tyypillisesti monella tapaa sallivampia toisen lapsen kohdalla, mikä johtuu puhtaasti siitä syystä, että heillä on jo kokemusta vanhemmuudesta. On mahdollista, että lapsi, joka on tottunut jakamaan vanhempiensa huomion isosisaruksensa kanssa, on huomattavasti esikoista itsenäisempi. Hän myös saattaa kaivata vähemmän vanhempiensa apua kuin isosiskonsa tai -veljensä.
Perheen nuoremmilla lapsilla on usein vähemmän velvollisuuksia ja enemmän vapauksia kuin esikoisella, ja heillä on tapana kokeilla ja tehdä asioita omalla tavallaan.
Keskimmäinen lapsi
Keskimmäisten lasten persoonallisuuden ennustaminen on usein vaikeaa, sillä he voivat omaksua piirteitä niin vanhempien kuin nuorempienkin sisarustensa käytöksestä. Tämän lisäksi keskimmäiset lapset ovat usein hyviä asettumaan toisten ihmisten asemaan ja katselemaan asioita näiden näkökulmasta.
Nuorempien sisarusten synnyttyä hierarkia alkaa muodostua, ja lapset valitsevat tiettyjä rooleja perheen sisällä erottuakseen joukosta.
Ainoa lapsi
Perheen ainoa lapsi ei koskaan joudu kilpailemaan sisarustensa kanssa missään asiassa. Hän saa nauttia yksin vanhempiensa huomiosta ja näiden käytettävissä olevista resursseista. Hänellä on vielä aikuisuudessakin takanaan vanhempiensa vankkumaton ja jakamaton tuki.
Ainoalla lapsella on paljon samoja piirteitä kuin perheen esikoisella, mutta ne eivät näy yhtä vahvoina. Ainoa lapsi ei menetä erityisasemaansa sisaruksen synnyttyä, eikä joudu kärsimään tällaisesta tilanteesta aiheutuvista paineista.
Syntymäjärjestyksen lisäksi on hyvä pitää mielessä, että vanhemmat kohtelevat jokaista lastaan eri tavalla, mikä luonnollisesti muokkaa lasten asenteita ja käytöstä. Lapsen persoonallisuus on aina sekoitus perimää ja ympäristön vaikutusta. Vaikka syntymäjärjestys vaikuttaisikin lapsen luonteeseen, se on vain yksi pieni osa kokonaisuutta. Vanhemmat ovat luonnollisesti erittäin tärkeä osa prosessia.
