Mitkä asiat ovat välttämättömiä lapsen hyvinvoinnille?
Mitkä asiat ovat välttämättömiä lapsen hyvinvoinnille? Mitä lapselta ei saisi koskaan puuttua? Nämä kysymykset ovat tavallisia etenkin tuoreiden vanhempien keskuudessa. Seuraavaksi listaamme kuusi asiaa, jotka ovat tärkeässä asemassa lapsen terveen kasvun takaamiseksi.
Yhdysvaltalaiset lastenlääkäri T. Berry Brazelton ja professori Stanley I. Greenspan uskoivat tietävänsä, mitä ovat lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille välttämättömät asiat. Heidän mukaansa täyttämällä tämän perustarpeet, lapselle annetaan perusta, joka mahdollistaa älyllisen, sosiaalisen ja emotionaalisen kyvykkyyden.
Mitkä asiat ovat välttämättömiä lapsen hyvinvoinnille?
1. Turvallisuuden tunne
Lapsen tulisi saada kasvaa turvallisessa ja terveessä ympäristössä. Turvallisuuden käsite sisältää kaikki ne monet perustason tarpeet, jotka takaavat sen, että ihminen voi selviytyä: vaatteet, asumus suojaksi, ravinto, terveydenhoito, suojaaminen vaaroilta – ja niin edelleen.
On kuitenkin huomiotava, että turvallisuuteen liittyy myös ihmisen tunne-elämä. Tilanteet, jotka aikuisen mielestä voivat olla yksinkertaisia tai merkityksettömiä, voivat tuntua lapsesta aivan kauhean tuskallisilta. Lisäksi on tärkeää, että aikuiset auttavat lasta ymmärtämään niitä monenlaisia tunteita, joita hänelle kehityy.
2. Kiintymystä sisältävät ihmissuhteet
On tärkeää, että lapsia kasvatetaan muullakin kuin kurilla, ja sanojen ja tekojen tulisi edistää luottamusta ja kunnioitusta. On huomioitava, että se tapa, jolla perheen väliset suhteet ilmenevät, vaikuttaa lapsen tunnetason kehitykseen.
Psykologit, kuten esimerkiksi Anna Freud ja Erik Erikson, sanovat että lapsi tarvitsee kasvatuksen, jossa on muutakin kuin vain sitä, että tehdään selväksi, mitä kaikkea hänessä on korjattavaa. Toisin sanoen kasvatuksen ja koulutuksen tulisi luoda vakaita kiintymystä sisältäviä suhteita, jotka saavat lapsen tuntemaan itsensä turvatuksi.
Lisäksi Brazelton ja Greenspan sanovat, että kiintymystä sisältävät elämän osa-alueet, kuten tunnetason vuorovaikutus toisten kanssa sekä lämmin suhtautuminen, auttavat ihmisen keskushermostoa kehittymään vauvoilla ja pienillä lapsilla. Tämä tarkoittaa, että lapsuuden aikana kaikkein tärkein oppiminen tapahtuu kontaktin ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen kautta.
3. Vakaus ja johdonmukaisuus
Lapsen tarvitsee saada suoraa ja johdonmukaista ohjeistamista, eli “hyvä vanhempi, paha vanhempi” -asetelma ei ole sopiva. Vanhempien tulisi olla yhdenmukaisuutta käsittävä taho, jolla on yhdenmielisyyttä niistä viesteistä, joita lapselle annetaan, kuten myös arvoista, jotka ovat perheelle yhteisiä.
Lisäksi lasten tulisi saada kasvaa vakaassa ympäristössä, jota he voivat kutsua oikeasti kodikseen. Kodin tulisi olla rauhallinen paikka, jossa osoitetaan rakkautta ja tarjotaan ymmärrystä. Lisäksi perheenjäsenten tulisi yhdessä nähdä vaivaa sen eteen, että voidaan luoda luottavaisia suhteita perheen sisäisesti.
4. Vapaa-aika
Kaikilla lapsilla tulisi olla jonkin verran päivittäistä vapaa-aikaa, ja tämä perustarve on aivan yhtä tärkeä kuin muutkin nyt kuvaamamme. Vapaa-aika antaa lapselle mahdollisuuden päästä pois rutiinista ja kokeilla uusia asioita. Samalla se vaikuttaa ihmisen mielialaan ja tunteisiin myönteisesti, ja siksi se onkin suoraan lapsen kehitykseen vaikuttava asia.
Kirjassaan Valuable Leisure aiheen asiantuntija Manuel Cuenca sanoo, että vapaa-aika laajentaa ja vahvistaa ihmisen sosiaalista, fyysistä ja älyllistä kyvykkyyttä, ja että tämä on erityisen totta lasten kohdalla.
5. Fyysinen aktiivisuus
Ensinnäkin on huomioitava tähän asiaan liittyen se, että viime vuosina on tullut yhä yleisemmäksi, että lapsella on erittäin istuma-asentoon painottuva elämäntyyli. Tämä tarkoittaa, että se tapa, jolla lapsi pitää hauskaa vapaa-aikanaan, on muuttunut, mutta myös tapa olla yhteydessä toisiin lapsiin on kokenut suuren muutoksen.
Kuten tiedämme, lapsen ei tarvitse nykyään edes poistua omasta huoneestaan ollakseen yhteydessä kavereihinsa, sillä hän voi lähettää viestejä ja kuvata videota mistä tahansa – ja tätä voi tehdä ihan kaiken aikaa.
Terveydenhuollon alan asiantuntijat sanovat, että lasten parissa yhä yleistyvän liikunnan puutteen vaikutukset ovat huolestuttavia. José Devís ja Carmen Pieró ovat liikunnanopetuksen alan asiantuntijoita, ja heidän mukaansa fyysisen aktiivisuuden puute aiheuttaa lapsille kohonneen riskin sydän- ja verisuonitautien saamisesta myöhemmin elämässä.
Vanhemmat, opettajat ja koulujen muut työntekijät tulisi siis saada huolestumaan enemmän siitä, miten lasten perustarpeisiin kuuluva fyysisen aktiivisuuden tarve saadaan paremmin täyttymään.
On selvä, että vanhemmilla ja opettajilla on vastuu siitä, että lapsille muodostuu sellainen elämäntapa, joka sisältää paljon fyysistä aktiivisuutta – heidän tulisi osallistua urheiluun ja muuhun fyysistä toimintaa vaativaan. Tämä on tärkeää sekä ihmisen fyysien että henkisen terveyden kannalta.
6. Koulutus
Koulutus on tärkeässä roolissa sen kannalta, miten ihminen suhtautuu ympärillään olevaan maailmaan ja minkälainen hän on yleisesti ottaen. Koulutus on ehdottomasti lapsen perustarpeisiin kuuluva asia – sen ansiosta me pystymme oppimaan, miten tässä yhteiskunnassa tulee käyttäytyä ja kuinka noudatetaan niitä normeja, jotka tekevät ihmisestä osan ympärillään olevaa yhteisöä.
Lasten tulisi jo pienestä lähtien saada laadukasta opetusta, joka auttaa heitä ymmärtämään paremmin, miten ympärillä oleva maailma toimii ja joka ennen kaikkea opettaa, miten tässä maailmassa on hyvä käyttäytyä. Koulutus on ehdottomasti paras keino, jotta ihmisestä voisi tulla hyvällä tavalla osa yhteiskuntaa.
Ihminen pystyy kasvamaan ihmiseksi ainoastaan kasvatuksen kautta. Hän ei ole mitään muuta kuin se, minkä kasvatus hänestä tekee.
– Immanuel Kant
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että lapseen vaikuttavat hyvin monet asiat hänen ympäristössään, ja näistä moni määrittää hänen kehitystään hyvin suuresti. Lisäksi on tietysti huomioitava, että lapsen kasvaessa hän saattaa tarvita lukemattoman määrän eri tyyppisiä muita asioita, mutta nämä nyt kuvaamamme tarpeet ovat ne tärkeimmät, joita ilman yhdenkään ihmisen ei tulisi joutua olemaan elämänsä alkuvaiheen vuosina.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Betancur Saladarriaga, D. C., & Cuervo Pineda, K. (2017). Identidad política: formación de sujetos políticos desde la infancia. [Trabajo de Grado, Universidad de Antioquia] Repositorio institucional. https://bibliotecadigital.udea.edu.co/handle/10495/23166
- Brazelton, T. B. (2005). Las necesidades básicas de la infancia: lo que cada niño o niña precisa para vivir, crecer y aprender (Vol. 11). Graó Ediciones. https://books.google.co.ve/books/about/Las_necesidades_b%C3%A1sicas_de_la_infancia.html?hl=es&id=V0xazG6sdpgC&redir_esc=y
- Chmiel, F. (2021) Un hogar en la constelación: espacio y afectividad en el recuerdo de la infancia en el exilio. Revista de la Red Intercátedras de Historia de América Latina Contemporánea, 14(9-2021), 1-23. https://ri.conicet.gov.ar/handle/11336/173201
- Hidalgo García, M. V., Sánchez Hidalgo, J., & Lorence Lara, B. (2008). Procesos y necesidades de desarrollo durante la infancia. XXI. Revista de Educación, 10, 85-95. https://idus.us.es/handle/11441/30963
- Maza, M. (2021). Juego, luego existo: El existenciario del jugar, Fair Play. Revista de Filosofía, Ética y Derecho del Deporte, vol. 19, p.48-77. https://www.raco.cat/index.php/FairPlay/article/view/386741
- Martínez García, R., & Caballo Villar, M. B. (2022). Educar el ocio en la sociedad apresurada: El Ocio Valioso como horizonte. Revista Ciencias Pedagógicas E Innovación, 10(2), 159-169. https://incyt.upse.edu.ec/pedagogia/revistas/index.php/rcpi/article/view/448
- Romero Escobar, H., & Romero Escobar, S. (2022). Importancia del apego y las relaciones vinculares en la terapia familiar. Revista De Psiquiatría Infanto-Juvenil, 39(2), 59–68. https://www.aepnya.eu/index.php/revistaaepnya/article/view/884
- Valencia-Peris, A., Devís-Devís, J., & Peiró-Velert, C. (2014). El uso sedentario de medios tecnológicos de pantalla: perfil sociodemográfico de los adolescentes españoles (Sedentary use of screen-media: Sociodemographic profile of Spanish adolescents). Retos, 26, 21–26. https://recyt.fecyt.es/index.php/retos/article/view/34389