Miten vanhempien avioero vaikuttaa eri ikäisiin lapsiin?
Vanhempien avioero vaikuttaa lapsiin monin tavoin. Se vaikuttaa eri ikäisiin lapsiin eri tavalla, minkä lisäksi tilanteeseen vaikuttaa luonnollisesti lapsen ja perheen yleinen tilanne.
Miten vanhempien avioero vaikuttaa eri ikäisiin lapsiin?
Kun pariskunta eroaa ja tilanteeseen liittyy lapsia, aikuiset ovat luonnollisesti huolissaan lasten tunne-elämästä. Vanhempien tulisi pyrkiä toimimaan tilanteessa niin, että lapset kärsivät mahdollisimman vähän, mutta aina tämä ei ole helppoa.
Vanhempien avioero ei ole koskaan lapselle mukava kokemus, olipa hän minkä ikäinen tahansa. Lapsen kokemukset ja reaktiot ovat kuitenkin erilaisia eri iässä. Tilanteeseen vaikuttavat tietysti myös lapsen persoonallisuus, sekä se, miten vanhemmat hoitavat eron keskenään ja miten he puhuvat siitä lapselle.
Ennen syntymää ja vuoden ikään asti
Kyllä, ero voi vaikuttaa vauvaan jopa ennen kuin hän on syntynyt. Asia on melkoisen looginen, sillä äidin mielentila vaikuttaa vauvan kehitykseen. On monia tapauksia, joissa lapsella on ollut ongelmia kognitiivisessa kehityksessä tai joissa paino on ollut alhainen, sillä äidille on raskauden aikana tapahtunut jotakin traumattista.
Usein ajattelemme, että vauva ei ymmärrä mitään, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Totuus on kuitenkin se, että vauva on hyvin havaitseva olento. Hän kuvastaa usein sitä, mitä vanhemmat tekevät ja tuntevat.
Jos äiti on masentunut, ärtynyt tai jännittynyt tilanteensa vuoksi, vauva tulee tuntemaan samoin. Hän luultavasti itkee enemmän, haluaa olla sylissä enemmän, eikä välttämättä leiki leluillaan.
1-3 vuoden ikäinen lapsi
Tässä vaiheessa lapsi ei vielä pysty ymmärtämään täysin, mitä tapahtuu, mutta hän kokee stressiä monella tapaa. Tässä iässä voi ilmetä monia pelkoja ja ahdistuksia, kuten myös kehityksessä taaksepäin menemistä.
Eräitä esimerkkejä tästä voivat olla lapsellisesti puhuminen, vuoteen kastelu, painajaiset ja lisääntynyt pimeän pelko.
Eräs reaktio vanhempien eroon kyseisessä iässä on lisääntynyt ärtyneisyys ja aggressiivisuus. Jos lapsella on sisaruksia, hän saattaa purkaa tuntemuksiaan heihin, ja samoin voi käydä ystävien tai serkkujen kanssa. On tärkeää muistaa, että lapsi ilmaisee usein surullisuuttaan aggression kautta.
Avioero ei koskaan ole mukava kokemus – huolimatta siitä, minkä ikäinen lapsi on. Kokemukset ja reaktiot ovat kuitenkin erilaisia eri iässä.
4-7 vuoden ikäinen lapsi
Entä sitten jo koulun aloittanut lapsi, miten avioero vaikuttaa häneen? Lapsi pystyy nyt ymmärtämään tilanteen paremmin, mutta tämä ei tarkoita, että hän välttämättä hyväksyy sen. On hyvin tärkeää selittää asiat lapselle parhaalla mahdollisella tavalla, käyttäen sellaista kieltä ja esimerkkejä, jotka hän voi helposti ymmärtää.
Muista, että tämän ikäinen lapsi ajattelee, että kaikki on hänen aiheuttamaansa. Hän tuntee, että hän on syynä tilanteeseen.
Siksi onkin todennäköistä, että lapsen on vaikeaa keskittyä koulutyöhön, ja menneet pelot voivat tulla takaisin (hirviö tai kummitus tms.). Hän voi alkaa taas kastella sänkynsä, ja hänen puheensa ja syömisensä voivat myöskin kärsiä.
7-12 vuoden ikäinen lapsi
Tämä tunnetaan latenssivaiheena, sillä lapsi on vähemmän aktiivinen kuin aiemmin, mitä tulee kehitykseen. Hänen täytyy nyt keskittää suuri osa energiastaan kouluun ja kotitehtäviin. Mitä tulee hänen tunteisiinsa, hän tuppaa olemaan vähemmän itsekeskeinen sekä herkempi sille, mitä ympärillä oleville ihmisille tapahtuu.
Tämä on se ikä, jolloin lapsi pystyy ymmärtämään selkeämmin, mikä avioero on, mutta hän ei yleensä ilmaise siitä mielipidettä. Lapsella voi olla painajaisia, hän voi olla surullinen tai vihainen, ja hänellä saattaa olla ongelmia kokeiden tai koulutöiden kanssa.
Yli 12-vuotias lapsi
Tässä vaiheessa elämää lapsi ei luultavasti hyväksy vanhempiensa eroa, sillä hän yrittää löytää omaa identiteettiään ja hormonit ovat villeinä. Ero voi saada lapsen tuntemaan itsensä epävarmaksi, ja hänestä saattaa tulla tottelematon ja kapinoiva.
Näin avioero siis vaikuttaa lapsiin eri ikävaiheissa. Jos omat lapsesi joutuvat joskuus käymään läpi tämän monimutkaisen ja traumaattisen tilanteen, nämä perustiedot ovat hyvä lähtokohta heidän käytöksensä tunnistamiseksi ja ymmärtämiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Amato, P.; Keith, B. (1991). Parental divorce and the well-being of children: A meta-analysis. Psychological-Bulletin, 1991 Jul; 110 (1): 26-46
- Caplan, G. (1993). Prevención de los trastornos psicológicos en los hijos de padres divorciados. En: Caplan, G. Aspectos preventivos en salud mental. Barcelona: Paidós.
- Garin, P. B. (1992). Un análisis exploratorio de los posibles efectos del divorcio en los hijos. Psicothema, 4(2), 491-511.
- Salvador, G. P., & Del Barrio, V. (1995). El efecto del divorcio sobre la ansiedad de los hijos. Psicothema, 7(3), 489-497. https://www.redalyc.org/pdf/727/72707302.pdf
- Shaw, D. (1991) The Effects of divorce on children’s adjustment. Behavior Modification, 15(4), 456-485.
- Testor, C. P., Pujol, M. D., Vidal, C. V., & Alegret, I. A. (2009). El divorcio: una aproximación psicológica. Universidad Ramon Llull, 2, 39-46. https://www.researchgate.net/profile/Carles_Testor/publication/242775375_El_divorcio_una_aproximacion_psicologica/links/54e43ae50cf282dbed6ea7ba/El-divorcio-una-aproximacion-psicologica.pdf