Miten tunnistaa lapsen fobia ja estää sitä kehittymästä pahemmaksi?

3 minuuttia

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz Martín.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Pelko on täysin normaali, luonnollinen ja myös hyödyllinen tunne, sillä se saa ihmisen välttämään turhia riskejä, suojautumaan vaaroilta ja pakenemaan vaarallisia tilanteita. Lasten pelot ovat yleensä normaali osa oppimisprosessia ja väistyvät itsekseen ajan kuluessa. Fobia sen sijaan on tiettyihin tilanteisiin tai kohteisiin liittyvä todellisen uhkan olemassaoloon perustumaton pelko, jonka aiheuttamia ahdistuneisuusoireita lapsi ei pysty hallitsemaan. Tänään puhumme siitä, miten tunnistaa lapsen fobia ja estää sitä kehittymästä pahemmaksi ongelmaksi.

Miten tunnistaa lapsen fobia?

Lapsen kasvattaminen on monimutkainen tehtävä, eikä siihen ole olemassa minkäänlaista ohjekirjaa. Tietyssä kasvuvaiheessa lapsi saattaa kokea voimakasta pelkoa, mikä aiheuttaa huolta vanhemmille. Vanhemmat saattavat pohtia, onko kyse normaalista ja kehitykseen kuuluvasta pelosta, vai onko kyseessä asia, johon tulee puuttua.

Lapsuus on merkittävää aikaa. Lapsi on kuin pesusieni, joka imee itseensä kaiken ympäristöstään saamansa informaation. Siten lapsen lapsuudessa omaksutut asenteet muodostuvat osaksi hänen persoonallisuuttaan. Samalla tavalla myös lapsen omaksumat selviytymismekanismit tulevat olemaan merkittäviä voimavaroja elämässä selviytymiseen.

Siksi vanhempien toiminnalla on tärkeä rooli silloin, jos lapsella on jonkinlainen fobia. Tapa, jolla lapsi käsittelee fobiaansa, tulee vaikuttamaan merkittävällä tavalla lapsen tulevaisuuteen. Jos vanhemmilla on tarvittavat voimavarat, he pystyvät havaitsemaan lapsen kokeman fobian. He myös auttavat estämään lapsen fobian kehittymistä pahemmaksi ja sen vaikuttamista lapsen jokapäiväiseen elämään.

Normaalien pelkojen tunnistaminen

Vanhempien on hyvä tietää, mitkä pelot ovat kussakin lapsen kehitysvaiheessa luonnollisia ja tyypillisiä, sillä on olemassa yleisiä pelkoja, jotka ovat tyypillisiä tietyille kehitysvaiheille. Niillä on oma biologinen funktionsa, ja ne katoavat ajan myötä. Lapsella ilmenee esimerkiksi seuraavia pelkoja:

0-6 kuukautta: Kovien äänien ja tuen puutteen pelko.
7-12 kuukautta: Vieraiden ihmisten pelko ja pääasiallisesta hoitajasta erossaolon pelko.
1-2 vuotta: Fyysisen loukkaantumisen, eläinten ja piemeyden pelko.
3-4 vuotta: Luonnonilmiöiden, kuten ukkosen, pelko. Pidättyväisyys tuntemattomia objekteja kohtaan.
5-6 vuotta: Sairauden tai läheisten loukkaantumisen pelko. Lapsi saattaa pelätä pahoja olentoja, jotka ilmestyvät pimeän tullen.
7-8 vuotta: Sosiaaliset pelot, kuten naurunalaiseksi tai torjutuksi joutuminen.
9-12 vuotta: Sosiaalisen hyväksynnän puutteen, heikon koulumenestyksen sekä kuoleman pelko.

Pelon ja fobian eron tunnistaminen

Aluksi on tärkeää tunnistaa, mikäli kyseessä on vain lapsen ikään liittyvä yleinen pelko. Kehityksellinen pelko voi kuitenkin muuttua fobiaksi. Jotta voit auttaa estämään tätä tapatumasta, tarkastele seuraavia ongelmia:

Lapsen kokema pelko ja epämukavuus on liiallista ja suhteettoman suurta, kuin mitä voisi odottaa.
Lapsi yrittää vältellä pelon kohdetta ja siihen liittyviä tilanteita hinnalla millä hyvänsä tai pakenee niistä niin pian kuin mahdollista. Jos lapsi ei pysty välttelemään niitä, hän joutuu sietämään niitä tuntien valtavaa epämukavuutta.
Pelko häiritsee merkittävästi lapsen arkea sekä estää lasta toimimasta kunnolla. Tämä saattaa ilmetä unettomuutena, ihmissuhteiden ongelmina tai päivittäisten askareiden hoitamisen vaikeutena.
Pelko ei katoa ajan myötä vaan se saattaa pahentua.

Kuinka toimia, jos lapsella on fobia?

Vanhempien on tärkeää osoittaa ymmärrystä ja kunnioitusta lasta ja hänen kokemaa pelkoaan kohtaan. Älä vähättele tai pilkkaa lapsen kokemia tunteita. Seuraavaksi lapsen tulisi kohdata pelon kohde asteittain ja pikkuhiljaa. Tähän lapsi tarvitsee kuitenkin vanhempiensa tukea ja apua. Lapsen itsetunnon vahvistaminen on tässä ensiarvoisen tärkeää, jotta tämä kokee kykenevänsä kohtaamaan pelon kohteensa.

Käytä luovuttasi helpottaaksesi lapsen ahdistuneisuutta altistuessaan pelon kohteelle. Voit esimerkiksi tehdä mörkösuihketta, joka karkoittaa kaikki kummitukset, tai valmistaa lapselle viitan, joka tekee hänestä supersankarin. Kun lapsi kohtaa pelätyn ärsykkeen, hänen pelkonsa hälvenee ja itseluottamus kasvaa.

Muista vahvistaa jokaista lapsen askelta kohti pelon kohtaamista, ja ennenkaikkea osoita lapsellesi ymmärtäväsi häntä, olevasi hänen tukenaan sekä olevasi varma, että lapsi onnistuu kyllä pelkonsa voittamisessa. Jos tilanne kuitenkin jatkuu ennallaan, on hyvä kääntyä lapsipsykologin puoleen.