Miten estää lasta hakemasta hyväksyntää muilta?
Jokainen meistä on kohdannut tilanteen, jossa lapselta kysytään kysymys, ja hän katsoo vanhempaansa ikään kuin varmistaakseen vastauksensa olevan oikea. Tällainen tilanne on täysin normaali ja terve, mutta se, että lapsi hakee ja kaipaa jatkuvasti muiden hyväksyntää, saattaa muodostua ongelmaksi.
Jatkuva hyväksynnän hakeminen aikuisilta tai ikätovereilta voi pahimmassa tapauksessa vaikuttaa negatiivisesti lapsen minäkäsitykseen ja itsetuntoon. On hyvä muistaa, että jos lapsi kasvaa ja kehittyy epäillen itseään ja tuntien itsensä epävarmaksi, on todennäköistä, että hän käyttäytyy vastaavalla tavalla myös myöhemmin elämässään. Varhaisilla kokemuksilla on olennainen merkitys henkilön persoonallisuuden ja koko elämän kannalta, minkä vuoksi on tärkeää, että lapsi kasvaa ympäristössä, jossa hänellä on selkeät rajat ja jossa hän kokee olonsa turvalliseksi.
Kuinka estää lasta hakemasta hyväksyntää muilta?
Nuoren lapsen elämä keskittyy pääasiassa kahteen ympäristöön – kotiin ja päivähoitoon tai kouluun – joissa hän viettää suurimman osan päivästään. Työstääksemme lapsen turvallisuuden tunnetta ja estääksemme lasta hakemasta liikaa hyväksyntää muilta, keskitymme näihin kahteen ympäristöön.
Kotona
On normaalia, että lapsi on riippuvainen vanhemmistaan, sillä he tarjoavat hänelle kiintymystä, ravintoa ja turvaa. Se, että vanhempi ei anna lapselle näitä asioita, voi vaikuttaa lapsen itsetuntoon. On vanhemman tehtävä tukea lapsen itseluottamuksen ja itsetunnon kehitystä ja varmistaa hänen tietävän, ettei hänen tarvitse ansaita ravintoaan tai kiintymystä. Tällä tavoin lapsen on helpompi olla hakematta vanhempiensa hyväksyntää, kunnioitusta ja rakkautta.
Lapsi, jolla on turvallinen kiintymyssuhde itselleen läheiseen aikuiseen, tietää, että hänellä on oikeus omiin mielipiteisiin ja itseluottamukseen. Hän luottaa omiin mahdollisuuksiinsa ilman, että hänen täytyy jatkuvasti pyytää aikuisen apua tai hyväksyntää tai tarkistaa tämän mielipide asioista.
Vanhemman on tärkeää opetella kuuntelemaan lasta aktiivisesti, sillä vain näin hän oppii ymmärtämään lasta sekä tuntemaan hänen mielipiteensä ja ymmärtämään niiden tärkeyden. Kuuntelemalla vanhempi sallii lapsen ilmaista itseään ja saa hänet tuntemaan olonsa kunnioitetuksi ja rakastetuksi. Lapselle ei saa missään tilanteessa uskotella, että jokin asia saisi vanhemman rakastamaan häntä vähemmän. Jos lapsen mielipide tai käytös vaikuttaa sopimattomalta, täytyy hänelle kertoa kunnioittavasti ja rehellisesti, että vanhemman mielipide asiaan on vastakkainen.
Päivähoidossa ja koulussa
Myös varhaiskasvatuksella ja koululla on erittäin tärkeä rooli lapsen kasvatuksessa ja opettamisessa. Näissä ympäristöissä lapsi saattaa hakea jatkuvasti hyväksyntää ohjaajalta, opettajalta tai ikätoverilta tunteakseen yhteenkuuluvuutta. Aivan kuten vanhempienkin, myös lapsen varhaiskasvatuksesta tai koulutuksesta vastaavien aikuisten on omalta osaltaan tuettava lapsen terveen itsetunnon kehitystä. Näin aikuisen ja lapsen suhde ei muodostu toksiseksi, liian riippuvaiseksi tai muuten ongelmalliseksi.
Aikuisen on tärkeää osoittaa kiintymystä ja kunnioitusta lasta kohtaan, olipa tämä sitten hyvin itsenäinen tai aikuisesta riippuvainen. Lapselle on tehtävä selväksi, että hänellä ja hänen mielipiteillään on merkitystä. Lasta kunnioitetaan ehdoitta, jotta hän ei koe, että hänen pitäisi jatkuvasti etsiä muiden ihmisten hyväksyntää.
Vastaan tulee tietenkin tilanteita, joissa lapsen käyttäytymiseen tulee puuttua ja sitä täytyy korjata. Mutta kun aikuinen tietää, kuinka estää lasta hakemasta muiden hyväksyntää, hän pystyy ratkaisemaan minkä tahansa ongelman, joka vaikuttaa lapsen itsetuntoon ja itseluottamukseen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Branden, N. (2001). Los seis pilares de la autoestima. Barcelona: Temas de Hoy.
