Lawrence Stenhousen opintosuunnitelmamalli
Vuonna 1926 Manchesterissa syntyneen ja koko uransa opettamiselle ja opintosuunnitelman tutkimiselle omistaneen Lawrence Stenhousen opintosuunnitelmamalli korostaa opintosuunnitelman olevan koulunkäyntiä ja opetusta mullistava elementti. Tämän mallin mukaan opettajien ja professoreiden rooli on äärimmäisen tärkeä.
Mitä opintosuunnitelma tarkoittaa?
Ymmärtääksemme paremmin, mistä Lawrence Stenhousen opintosuunnitelmamallissa on kyse, on tärkeää määrittää opintosuunnitelman eli curriculumin käsite.
Curriculum voi viitata henkilökohtaiseen ansioluetteloon, joka kokoaa yhteen henkilön koulutustaustan ja työkokemuksen. Sen toinen merkitys on oppilaitoksen opintosuunnitelma. Opintosuunnitelmaa seurataan kaiken tasoisissa oppilaitoksissa aina ala-asteelta yliopistoihin, ja se pitää sisällään opintokokonaisuuden rakenteen, perustan ja sisällön sekä opetuksessa käytettävät menetelmät ja tekniikat.
Opintosuunnitelma aikatauluttaa opiskelun niin, että kurssit suoritetaan sellaisessa järjestyksessä, että tiettyyn kurssiin vaatimuksena oleva toinen kurssi on suoritettu ennen kyseisen kurssin aloittamista. Opintosuunnitelma myös huolehtii opiskelijan tietojen ja taitojen kartuttamisesta mielekkäällä tavalla etenkin sellaisissa oppiaineissa, joissa uuden tiedon oppiminen perustuu vanhaan osaamiseen.
Lawrence Stenhousen opintosuunnitelmamalli
Stenhousen mukaan opintosuunnitelma on paljon muutakin, kuin yksinkertainen lista opintojen sisällöstä, opintojen tavoitteista tai käytettävistä menetelmistä. Tämän brittiläisen kasvatukseen perehtyneen asiantuntijan mukaan opintosuunnitelma on kokonaisvaltainen kasvatuksellinen projekti.
Opintosuunnitelmaan sisältyy ideologiset, sosioantropologiset, pedagogiset, epistemologiset sekä psykologiset konseptit. Kaikki nämä tekijät määrittävät sen, mihin opetuksen tulisi tähdätä.
Stenhousen mukaan opintosuunnitelma ilmentää kunkin yhteisön tarkoitusperiä, joita se kohdistaa yhteisön yksilöihin. Opintosuunnitelmassa kouluttajan rooli sekä kasvatusprosessin käsite ovat kummatkin läsnä.
Tässä mielessä Stenhousen mukaan opettajien ja professoreiden rooli on elintärkeä opintosuunnitelman kehittelyssä ja toteutuksessa.
Kouluttajien tulee tietää, mitä muutoksia he yrittävät saada aikaan oppilaissaan. Se on myöskin kouluttajista itsestään kiinni, kuinka opetus toteutetaan, jotta kyseisiä muutoksia saadaan aikaan.
Siksi opettamisen jatkuva tutkiminen ja selvitystyö on tärkeää – teoria ja käytäntö kietoutuvat toisiinsa hyvin läheisesti.
Stenhousen opintosuunnitelmamallin mahtavimmat ajatukset
Seuraavaksi esitämme tiivistettynä Stenhousen mallin loistavimmat ajatukset opintosuunnitelmasta.
- Kouluttajien osallistuminen opintosuunnitelman kehittämiseen ja toteutukseen on elintärkeää, jotta he tietävät, mitä opettaa ja miten. Opintosuunnitelmamalli on joustava, avoin, luova ja innovatiivinen.
- Kouluttajien tulisi tutkia asiaa ja heijastaa oppimaansa omaan opetukseen. Opettajien tulisi ottaa huomioon myös oppilaidensa tarpeet. Tällä tavoin opettajat oppisivat paremmin ymmärtämään omia käytäntöjään, ja sitä myöten muuttamaan, muokkaamaan ja viimeistelemään niitä.
- Koulujen tulisi kyseenalaistaa ulkoisia määräyksiä – tähän suuntaan myös opintosuunnitelmamalli viittaa. Ammatillisuuden sekä kouluttaja-tutkijuuden kehittäminen sallivat koulujen olla kriittisempiä. Opettajien tulee kysyä itseltään, millaisia opiskelijoita he opettavat, sekä minkälaiseen yhteiskuntaan he näitä opiskelijoita opettavat.
- Stenhousen opintosuunnitelmamalli perustuu prosessiin, joka muodostuu kolmesta vaiheesta. Ottaen huomioon tiedon ja menetelmien luonteen, malli huomioi myös oppimisprosessin sekä kaikkien edellä mainittujen opetusprosessin.
- Stenhousen opintosuunnitelmamallissa arviointiprosessi on erilainen kuin normaalisti. Koska opintosuunnitelmaprosessi ymmärretään kasvatuksellisena selvityksenä, kouluttajat arvioivat pikemminkin dynamiikkaa kuin tuloksia.
Muuta pohdintaa
Lawrence Stenhouse väittää opintosuunnitelmamallillanssa, että selvitystyö ja toiminta johtavat opettajien emansipaatioon ja autonomiaan. Tämä autonomia on olemassa samassa suhteessa, kuin kouluttajat vastustavat koulujen ja yhteiskunnan tyrkyttämiä määräyksiä ja autoritarismia.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Rojas, A. M. C., & Palacio, I. C. C. (2004). Análisis del concepto enseñanza en las teorías curriculares de Lawrence Stenhouse y José Gimeno Sacristán. Revista Educación y Pedagogía, 16(40), 141-152. Recuperado de http://aprendeenlinea.udea.edu.co/revistas/index.php/revistaeyp/article/view/6019/5426
- Stenhouse, L. (1984). Investigación y desarrollo del currículum. Editorial Morata. Madrid. http://www.terras.edu.ar/biblioteca/1/CRRM_Stenhouse_Unidad_4.pdf
- Stenhouse, L. (1985). El profesor como tema de investigación y desarrollo. Revista de educación. https://redined.educacion.gob.es/xmlui/bitstream/handle/11162/70057/00820073003364.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Stenhouse, L. (1987). La investigación como base de la enseñanza. Editorial Morata. Madrid.