Lapsen uhkailu - miksi sen ei tulisi kuulua kasvatukseen?
Vanhemmuus on monimutkainen työ, ja siihen ei ole mitään yhtä ja ainoaa ohjekirjaa. Yksi sellainen asia, joka tulee kuitenkin pitää mielessä selkeänä, on se että uhkailulla kasvattaminen ei ole hyvä valinta.
Nyt kerromme keinoista, jotka ovat tehokkaampia valintoja terveiden ja tunne-elämältään tasapainoisten lasten kasvattamiseksi – näiden neuvojen kanssa et joudu käyttämään pelottelua.
Kasvattaminen uhkailemalla on virhe. Uhkaukset perustuvat pelkoon, ja pelon käyttäminen kasvatuksessa on huonon esimerkin antamista.
“Jos et kerää nyt lelujasi nyt heti, en koskaan enää osta sinulle yhtäkään lelua!” Tämä ja moni muu samankaltainen uhkaus ovat tavallisia välineitä, jotta saisimme lapsemme tekemään se, mitä heidän haluamme tekevän.
Nyt siis kerromme, miksi tämän tyyppinen kasvattaminen on vahingollista lapselle, ja annamme vaihtoehtoisia tapoja, jotta voisit välttää sitä.
Uhkausten vaikutus lapseen
Moni vanhempi ottaa avukseen uhkailun lastensa kasvatuksessa. Ongelmana on se, että näin lapset käsittävät nopeasti, että vanhemmat eivät tee sitä, mitä lupaavat – tai siis uhkaavat – tehdä.
Moni uhkaus on epärealistinen. Olisi vaikeaa tai mahdotonta laittaa tällaiset uhkaukset täysin käytäntöön, ja tyhjät lauseet voivat saada lapsen menettämään kunnioituksen vanhempien auktoriteettia kohtaan.
Sen sijaan, että lankeamme tähän ansaan, meidän kannattaisi käyttää muita strategioita lapsen kasvatuksessa. Parhaita ovat ne, jotka auttavat sinua ymmärtämään paremmin lapsesi aivojen toimintaa.
Nämä strategiat auttavat sinua kasvattamaan pieniäsi tehokkaasti ja ilman, että joudut käyttämään tyhjiä sanoja.
Samoin on niin, että välttämällä uhkailuilla kasvattamista lapsesi tulevat näkemään sinut positiivisena ja kilttinä, eivätkä negatiivisena ja määräysvaltaisena hahmona.
Miksi kasvattaminen uhkailuilla on niin paha virhe?
Sellaisten tekniikoiden puoleen kääntyminen lasten kasvatuksessa, jotka sisältävät pelkoa tiettyjen käytöskuvioiden saamiseksi aikaan lapsessa, on virhe. Pidemmän ajan kuluessa uhkausten käyttämien voi olla jopa päinvastaista kuin haluttua käytöstä aikaansaavaa. Seuraavassa annamme syyt tähän.
- Uhkaukset luovat ilmapiirin, jossa on epävarmuutta ja -luottamusta perheen sisällä.
- Tämä on määräilevä vanhemmuuden tyyli, ja se on vastoin moderneja oppimisen teorioita.
- Kasvattaminen uhkauksillla voi saada aikaan väkivaltaa kotona.
- Sen ongelmana on muun muassa epäjohdonmukaisuus sen välillä, mitä vanhemmat tekevät ja mitä he sanovat tekevänsä.
Uhkailun monet seuraukset lapselle
Uhkaukset eivät siis ole ollenkaan hyvä työkalu lasten kasvatuksessa. Vaikka ne voivatkin tuntua vain tyhjiltä sanoilta, ne ovat selkeä osoitus psykologisesta väkivallasta.
Joskus uhkaukset annetaan huutaen, ja tämä voi vaikuttaa lapsen käytökseen ja psykologiseen hyvinvointiin. Liialliseen uhkailuun liittyvät seuraavat haitat lapselle:
- Lapsi ei ota vastuuta omista teoistaan. Hän reagoi uhkauksiin, mutta vain välttääkseen rangaistuksen tai sitten välttääkseen hyödyn tai palkinnon menettämisen.
- Vanhemmista tulee vähemmän uskottavia lapsensa silmissä. Tämä johtuu siitä, että suuttumuksen hetkillä vanhemmat antavat niin vakavia uhkauksia, että niitä olisi mahdotonta laittaa käytäntöön.
- Lapsi menettää luottamuksen omaan itseensä. Kun vanhemmat uhkailevat, lapset alkavat pelätä heidän reaktiotaan, eivätkä kehitä omia kriteerejään ja itsehallintaa.
- Lapsi kärsii stressistä, mikä ei ole hyödyllistä hänen tunne-elämänsä kehityksen kannalta.
Uhkaukset osoittavat vain se, että vanhemmilla ei ole muita, parempia keinoja lapsen kasvattamiseksi.
3 tehokasta ratkaisua kasvattamiseen ilman uhkailua
Jotta vanhemmalla olisi lapsen silmissä auktoriteettiä, sen mitä hän sanoo tulee olla johdonmukaista sen kanssa, mitä hän todella tekee.
- Älä viittaa puhuessasi dramaattisiin seurauksiin. Tämä ei ole tehokasta. Lapsesi tietää, että et pysty toteuttamaan uhkauksiasi kokonaan.
- Älä koskaan lupaa jotakin, minkä suhteen et ole varma, pystytkö toteuttamaan sitä.
- Pidä lupausksesi – olivatpa ne huonoja tai hyviä lupauksia.
Kuinka kasvattaa lapsia ilman uhkauksia?
Kuten totesimmekin, kun vanhemmat käyttävät uhkauksia yrittäessään muokata lapsen käytöstä, tämä osoittaa vain se, että heillä ei ole muita, parempia tapoja kasvattaa. Tällainen tyyli on merkki ongelmista rajojen asettamisessa, ja se kertoo heikoista perheen sisäisistä siteistä.
Tämä huomioon ottaen kannattaa välttää niitä tavallisia, mutta tehottomia tekniikoita, joihin kuuluvat seuraavat:
- luennointi
- manipulaatio ja kiristys
- sanallinen tai fyysinen kaltoinkohtelu
- liiallinen palkintojen ja rangaistusten käyttö.
Sen sijaan opeta lapsillesi se, että virheiden tekeminen on normaalia. Auta heitä oppimaan virheistään ja korjaamaan kyseiset asiat. Näytä heille, että mikään moka ei ole niin iso, että sinä lakkaisit sen vuoksi rakastamastat heitä.
Tämä ei tarkoita sitä, että sinun tulisi lakata pitämästä kuria lapsellesi. Vanhemmuus uhkauksilla on kuitenkin virhe, joka tuo haitallisia seurauksia sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.
Ymmärrä lastasi ja auta häntä tekemään parhaansa siksi, että hän haluaa – ei siksi, että hän pelkää mitä tapahtuu, jos hän ei näin tee.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ballenato, G. (2007). Educar sin gritar: Padres e hijos:¿ convivencia o supervivencia?. La Esfera de los Libros.
- Torres, A., Suárez, A., & Rodrigo, M. J. (2014). Educar en Positivo: Primeros resultados y retos de futuro. Revista Iberoamericana de Sistemas, Cibernética e Informática, 11(2), 1-13. http://www.iiisci.org/journal/CV$/risci/pdfs/AI001AI14.pdf
- Peressón, M. (2006). Educar en positivo. Sophia, Colección de Filosofía de la Educación, (1), 234-271. https://www.redalyc.org/pdf/4418/441846111005.pdf