Mitkä tekijät vaikuttavat lapsen koulumenestykseen?
Tänä päivänä lapsen koulumenestykseen vaikuttavat monet tekijät aina sosiaalisesta ja perheen sisäisestä kanssakäymisestä ohjaukseen, sopiviin kannustimiin ja terveelliseen ravintoon. Koulumenestys ei siis perustu ainoastaan lapsen opiskeluun käyttämiin tunteihin. Myös monet ärsykkeet ja olosuhteet voivat auttaa lasta pärjäämään opiskeluissa.
Tänään tutustumme tapoihin, joilla lasta voidaan auttaa pärjäämään koulussa entistä paremmin.
Mitä koulumenestys tarkoittaa?
Puhuessamme koulumenestyksestä, viittaamme uuteen globaaliin konseptiin, jolla ei ole mitään tekemistä sen vanhan ajattelutavan kanssa, jonka mukaan lapsi on menestynyt ainoastaan saadessaan parhaita mahdollisia arvosanoja. Korkeat arvosanat eivät välttämättä tarkoita laajaa ja hyvää tietämystä, tai sitä, että lapsi säilyttää kuulemansa tiedon.
Koulumenestyksen perustana on se, että lapsi oppii työskentelemään ikätovereidensa ja opettajiensa kanssa tehokkaasti ja oikein. Lapsen tulee muun muassa oppia prosessoimaan vastaanottamaansa tietoa.
Koulumenestyksen määritelmä on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Tänä päivänä paras oppilas ei välttämättä olekaan hän, jonka todistuksen keskiarvo on korkein, vaan hän, joka osaa pitää kaikki elämänsä osa-alueet tasapainossa.
Oppilailla, jotka saavat kokeista korkeita arvosanoja, voi olla esimerkiksi seuraavia ongelmia:
- Käytösongelmat
- Vaikeudet sosiaalisessa kanssakäymisessä
- Psykosomaattiset sairaudet
Keitä siis menestyneet lapset ovat? He ovat niitä ihmisiä, jotka oppivat vanhempiensa ja opettajiensa opettamat opit, ja jotka integroituvat yhteiskuntaan vaivatta. Tämä ei tarkoita, että oppilas, jolla on ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä, olisi toista lasta huonompi, vaan ainoastaan, että hänen koulumenestyksensä ei tulisi perustua ainoastaan arvosanoihin.
Kuinka vanhemmat voivat vaikuttaa lapsen koulumenestykseen?
Terveelliset tavat
Hyvät ja terveelliset tavat vaikuttavat luonnollisesti valtavasti ihmisen hyvinvointiin, ja ne ovatkin tärkeä iskostaa lapsen mieleen jo tämän ollessa pieni. Hyvät yöunet ja terveellinen ruokavalio takaavat lapselle tarpeeksi energiaa, jonka voimalla hän jaksaa suorittaa päivittäiset aktiviteettinsa.
Ravintoasiantuntijat arvioivat, että aamiainen tarjoaa 25 % kaloreista, jotka keho tarvitsee toimiakseen kunnolla. Tämä tarkoittaa, että aamiaisen syömättä jättävän lapsen energiataso on koulussa alhainen, ja hän voi kärsiä keskittymisongelmista sekä päänsäryistä, minkä lisäksi tiedon omaksuminen saattaa olla vaikeaa. Sama pätee tilanteisiin, joissa lapsi ei saa tarpeeksi unta.
Pygmalion-efekti
Aikuisten on oltava varovaisia lapselle asettamiensa odotusten ja vaatimusten suhteen, minkä lisäksi huomioon on otettava niin sanottu pygmalion-efekti. Pygmalion-efektiksi kutsutaan tilannetta, jossa ennakkotiedot ja asenteet vaikuttavat ihmisen toimintaan. Esimerkiksi jos opettajalle kerrotaan oppilaiden olevan hyvin lahjakkaita, opetuksen laatuun panostetaan, mikä johtaa oppilaiden hyvään koulumenestykseen. Jos oppilaiden päinvastoin kerrotaan olevan lahjattomia, opetukseen ei panosteta.
Hyvien arvosanojen ja menestyksen vaatiminen on usein haitallista, jos lasta ei samalla auteta ja tueta. Lapselle ei myöskään tulisi opettaa hyvien arvosanojen olevan kaikki kaikessa, vaan hänen olisi hyvä ymmärtää myös oppimisprosessin tärkeys.
Monet lapset kärsivät stressistä, koska eivät menesty koulussa vanhempiensa toivomalla – tai jopa vaatimalla – tavalla. Tämän vuoksi vanhempien on tärkeä arvioida, mitä ja kuinka paljon lapselta vaaditaan, ja tuntea tämän kyvyt kunnolla.
Jokaisella lapsella on potentiaali oppia, mutta aikuisten tulisi kunnioittaa lasten yksilöllistä rytmiä ja ymmärtää, koska ja miten auttaa heitä, jotta he hyötyvät tarvitsemastaan ja saamastaan tiedosta.
Ulkoinen motivaatio
Menestyksen takaamiseksi ei riitä, että lapsi yksinkertaisesti lähetetään kouluun joka päivä. Vanhempien täytyy auttaa häntä eri tavoin kiinnostumaan itse oppimisesta. Vanhempien on paitsi hyvä kysyä lapselta, miten koulussa sujuu, myös istua hänen kanssaan alas ja auttaa häntä parhaansa mukaan.
Yksinkertainen ja hyödyllinen tapa tukea lasta on tarjota hänelle kaikki miellyttävään opiskeluun tarvittavat työkalut. Opiskelulle varattu tila voi lisätä lapsen kiinnostusta paitsi kouluun liittyviin tehtäviin, myös lukemiseen, kirjoittamiseen, maalaamiseen, piirtämiseen ja muihin vastaaviin harrastuksiin.
Vanhempien on hyvä aloittaa esimerkiksi illallispöydässä keskusteluja, joihin lapsen on luonnollista yhtyä, jotta tämän on helpompi keskustella myös kouluympäristössä.
Yhteispeli
Vanhempien ja opettajan täytyy yhdessä arvioida, miten lapsi tulee toimeen luokkatovereidensa kanssa. Vanhempien on tärkeä tietää, onko lapsella koulussa ystäviä, tai tunteeko hän mahdollisesti olonsa epämukavaksi luokassa.
Jos selviää, että lapsi käy läpi tällaisia ongelmia, häntä ei saa syyttää siitä, että hänellä ei ole ystäviä. Sen sijaan on katsottava isoa kuvaa ja opetettava lapselle kanssakäymiseen liittyviä perustavanlaatuisia konsepteja.
Vanhempien kannattaa myös noudattaa seuraavia neuvoja:
- Opeta lapselle perusarvot.
- Osoita lapselle rakkautta.
- Pyri kehittämään lapsen itsehyväksyntää.
- Kuuntele lasta tuomitsematta häntä.
Vanhemman tulisi olla lapsen tärkein opas ja avustaja. On vanhemman tehtävä varmistaa, että lapsi on koulussa ajoissa ja auttaa tätä kotitehtävissä ja muissa kouluun liittyvissä asioissa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bermeo Córdova, F. M. (2004). Autoestima, factor esencial de éxito en el área escolar en niños de 10 a 11 años (Bachelor’s thesis). https://dspace.ups.edu.ec/handle/123456789/2758
- Campbell, K. (2018). Niños Seguros de Sí Mismos. Babelcube Inc.
- Taylor, J. (2004). Motiva y estimula a tus hijos: cómo educar a tu hijo para que tenga éxito y sea feliz (Vol. 20). Edaf.
