Lapsen hyvästeleminen ennen kotoa lähtöä
Lähtiessäsi kotoa hyvästelemättä perhettäsi, lapsesi voi tuntea olonsa hämmentyneeksi. Lapsi ei ymmärrä, miksi hänen äitinsä oli paikalla hetki sitten, ja on nyt kadonnut kuin taikaiskusta. Tämä saa lapsen ymmälleen. Lapsi voi alkaa kutsua äitiään, tietämättä, tuleeko tämä enää takaisin. Hän ei ymmärrä, miksi äiti lähti kotoa hyvästelemättä, eikä tiedä, kauanko äiti tulee olemaan poissa. Tämän vuoksi lapsen hyvästeleminen joka kerta ennen kotoa lähtöä on tärkeää.
Lasten ollessa pieniä, vanhemmista voi tuntua helpommalta kadota paikalta salaa, kun lapsen huomio on kiinnittynyt muualle. Avaamme oven hiljaa ja siirrymme ulos huomaamatta.
Ajatus tällaisen toiminnan takana on se, että kun lapsi ei näe lähtöämme, hän ei ala itkeä. Saatamme jopa pyytää toista aikuista viihdyttämään lasta, jotta lähtömme jää lapselta huomaamatta. Tämä on kuitenkin virhe, ja todellisuudessa paras tapa toimia, on hyvästellä lapsi ennen hänen luotaan lähtemistä.
Vanhemmista erossa oleminen on lapselle vaikeaa ensimmäisten elinvuosien aikana. Myöhemmin lapsi alkaa ymmärtää, että äiti tai isä poistuu hänen luotaan ainoastaan väliaikaisesti, ja palaa myöhemmin halaamaan ja suukottamaan lasta.
Lapsen hyvästeleminen on erittäin tärkeää
Lapsesi tuskin pitää siitä, että lähdet hänen luotaan, ja hän luultavasti itkee, kun näin tapahtuu. Tämä reaktio ei ole ainoastaan normaali, vaan myös terveellinen. Lapsi yksinkertaisesti osoittaa tunteensa.
Älä murene lapsesi alkaessa itkeä – ainakin pyri pysymään kovana. Sinun kannattaa kokeilla erilaisia tapoja hyvästellä lapsi, kunnes löydät tavan, joka toimii teidän perheessänne. Sinun tulisi löytää tapa kommunikoida lapselle tieto, siitä, että vaikka lähdet, tulet palaamaan pian.
Kun hyvästelystä tehdään rutiini, lapsi alkaa ymmärtää, että poistut paikalta ainoastaan väliaikaisesti. Tämä estää lasta ahdistumasta ja itkemästä poissa ollessasi. Hyvästelemisen avulla lapsi alkaa sisäistää ja hyväksyä eroprosessin.
On lapsia, jotka itkevät lohduttomasti, kun heidät erotetaan äidistään. Saatat tuntea syyllisyyden tunteita, jos lapsesi itkee joka kerta, kun jätät hänet toisen henkilön hoiviin. Voit jopa päättää olla jättämättä lasta hetkeksikään. Tämä kuitenkin ainoastaan pahentaa tilannetta.
On tärkeää löytää keinoja auttaa lasta tottumaan olemaan erossa sinusta. Tämä on vaiheittainen prosessi, joka vaatii vanhemmalta kärsivällisyyttä. Mutta usko tai älä, vauvan hyvästeleminen voi muuttua myös itsellesi helpommaksi. Voit viimein lähteä kotoa tietäen, ettet joutunut huijaamaan lastasi.
Lapsen hyvästeleminen on rutiini
Yritä olla harmistumatta, kun näet lapsesi “kärsivän”. Muista, että lapsen itku on normaali osa tätä kehitysvaihetta, ja lähes jokainen lapsi käy sen läpi.
Älä menetä toivoasi, sillä asiat tulevat muuttumaan. Eräänä päivänä lapsi rohkaistuu ja alkaa nauttia uusien ihmisen tapaamisesta. Tavoitteena on antaa tämän tapahtua luonnollisesti niin, ettei lapsi koe asiaa traumaattisena.
Lapselle tekee hyvää viettää pieni hetki muiden ihmisten kanssa päivittäin. Nämä ihmiset voivat olla lapsen isovanhempia, setiä, tätejä tai enoja tai vanhempien läheisiä ystäviä.
Aluksi vanhemman on hyvä olla paikalla lapsen tavatessa uusia ihmisiä, jottei lapsi koe muutosta liian dramaattisena. Siinä vaiheessa, kun lapsi tuntee olonsa mukavaksi muiden ihmisten seurassa, sinun on helpompi poistua paikalta. Lapsi muistaa muiden henkilöiden kanssa viettämänsä hauskat ajat, ja hänen on helpompi päästää sinusta irti.
Sen lisäksi, että lapsen on hyvä oppia viettämään aikaa muidenkin kuin vanhempiensa kanssa, hänen tulisi oppia myös olemaan yksin. Seuraava askel onkin siis siirtyä pois lapsen näkökentästä. Jätä lapsi turvalliseen paikkaan, kuten lattialle tai pinnasänkyyn, muutaman lelun kanssa. Poistu huoneesta pieneksi hetkeksi. Älä lähde liian kauas siltä varalta, että lapsi itkee tai jotain sattuu. Aluksi lapsi saattaa itkeä, mutta nähdessään lelunsa, hän rauhoittuu yllättävänkin nopeasti.
Pidä huolta siitä, että hyvästelet lapsen aina hymyssä suin. Älä anna lapsen nähdä omaa huoltasi tai mielipahaasi, jonka hänen itkemisensä aiheuttaa.
Äläkä käänny takaisin, vaikka lapsi itkisi. Älä venytä hyvästien jättämistä enempää kuin on tarve. Luota siihen, että lapsi jää hyviin käsiin, eikä hänelle tapahdu mitään pahaa.
Pyri asettamaan rajat ja auta lastasi ymmärtämään, että on hetkiä, jolloin joudut lähtemään hänen luotaan – esimerkiksi valmistaaksesi ruokaa tai käyttääksesi kylpyhuonetta.
Oli tilanne mikä hyvänsä, hyvästele lapsi
Älä koskaan poistu kotoa salaa tai kerro lapsellesi palaavasi pian, jos tämä ei pidä paikkaansa. Tämä johtaa pahimmillaan siihen, että lapsi ei luota sinuun, ja tuntee olonsa jatkuvasti ahdistuneeksi.
Moni äiti katoaa paikalta salaa, kun lapsen huomio on kiinnittynyt muualle. Näin äidin ei tarvitse nähdä itkevää ja kärsivää lasta. Tämä tapa ei kuitenkaan ole lapselle helppo tai hyväksi.
On paljon järkevämpää selittää lapselle, että äidin täytyy lähteä töihin, kouluun tai asioille. Oli vauva kuinka pieni tahansa, lapsen hyvästeleminen ennen kotoa lähtöä on aina tärkeää.
Hyvästelemättä jättäminen hämmentää lasta. Pienillä lapsilla ei ole mentaalista kapasiteettia ymmärtää, että olet jossain muualla, kun hän ei näe sinua. Kun lähdet, katoat, ja lapsi voi kuvitella, ettet ole enää olemassa. Tämä on luonnollisesti kamala tunne. Tämän vuoksi on niin tärkeää saada lapsi ymmärtämään, että poissaolosi on vain väliaikaista, ja tulet palaamaan myöhemmin.
Ilman hyvästejä lähteminen aiheuttaa lapselle ahdistusta myös siitä syystä, että lapsi ei koskaan tiedä, milloin katoat paikalta. Olemalla johdonmukainen hyvästelyissä, lapsen ei tarvitse elää jatkuvassa pelossa, eikä varmistaa, että olet aina käden ulottuvilla.
Lapsemme eivät ymmärrä läheskään kaikkia heille kertomiamme asioita, mutta he ymmärtävät aikomuksemme. Tämän vuoksi on tärkeä käyttää rauhallista äänensävyä selittäessäsi lapselle, miksi joudut lähtemään, ja että tulet palaamaan myöhemmin.
Tämä auttaa lasta tuntemaan olonsa rauhalliseksi, kun sinun on aika poistua hänen luotaan. Pikkuhiljaa lapsi alkaa ymmärtää tilannetta, ja erosta oleminen muuttuu hänelle vähemmän traumaattiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Guerra, V. (2007). Papel de la triadificación-terceridad en el proceso de separación durante el primer año de vida. Revista de la APPIA, 16.
- Kimelman, M., & González, L. (2013). Psicopatología del bebé. Psiquiatría del Niño y del Adolescente, 2, 337-432.
