Kuinka kannustaa lasta hyödyntämään kekseliäisyyttään? - Äitiyden Ihme
 

Kuinka kannustaa lasta hyödyntämään kekseliäisyyttään?

Kuinka kannustaa lasta hyödyntämään kekseliäisyyttään?
María Alejandra Castro Arbeláez

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 12 heinäkuuta, 2021

Kekseliäisyyttä voidaan kuvailla kykynä käyttää luovuutta ja mielikuvitusta arkipäiväisten ongelmien ratkaisemisessa. Lasta kannattaa kannustaa hyödyntämään kekseliäisyyttään, ja tässä artikkelissa kerromme, miten se tapahtuu.

Mitä kekseliäisyys tarkoittaa?

Kekseliäisyys viittaa kykyyn keksiä ja ilmaista omia ideoita, hyödyntää tietoa ja saatavilla olevia resursseja sekä soveltaa niitä ongelmanratkaisutilanteissa. Tunnettu filosofi René Descartes kiteytti kekseliäisyyden käsitteen hyvin: “Hyvä mieli ei ainoastaan riitä, sitä pitää myös osata käyttää oikein.”

Lapsuuden ja nuoruuden välisessä siirtymävaiheessa lapsilla on taipumus kadottaa osa luovasta vapaudestaan. Tämän taustalla voivat olla esimerkiksi esimurrosiän aikana tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat lapsen päätöksentekoon ja kekseliäisyyteen. Vanhempien kannattaa kannustaa lasta hyödyntämään kekseliäisyyttään ja mielikuvitustaan jo hyvin nuoresta iästä lähtien, jotta tämä säilyttää luovan vapautensa myös läpi nuoruusiän. Lapsi tarvitsee kekseliäisyyttä ja mielikuvitusta myös muun muassa kohdatessaan ajatuksia herättäviä tilanteita ja ennen kaikkea saadessaan ratkaista ongelmia itsenäisesti.

Kuinka kannustaa lasta hyödyntämään kekseliäisyyttään?

Kuinka kannustaa lasta hyödyntämään kekseliäisyyttään?

  • Lelujen rajoittaminen: Saksassa kaksi terveydenhuollon ammattilaista suorittivat tutkimuksen, jossa päiväkodista poistettiin kaikki lelut. Aluksi lapset olivat tylsistyneitä, mutta ei kestänyt kauan, että he alkoivat keksiä erilaisia leikkejä omatoimisesti. Resurssien niukkuus vaikutti siis terävöittävän lasten mieltä. Mitä pienemmällä määrällä leluja lapsi leikkii, sitä hyödyllisempi jokainen niistä hänelle on.
  • Tarinoiden lukeminen: Yksi tapa kannustaa lasta hyödyntämään kekseliäisyyttään on uusien tarinoiden lukeminen. Tarinat vievät lapsen uusien ideoiden ja tunteiden maailmaan.
  • Piirtäminen ja maalaaminen: Piirtämisen ja maalaamisen kautta lapsi ilmaisee, mitä on ympäristössään nähnyt tai mitä haluaisi nähdä.
  • Ympäristöstä löytyvien elementtien hyödyntäminen: Yksi tapa hyödyntää kekseliäisyyttä ja nokkeluutta on käyttää ympäristöstä löytyviä esineitä tai elementtejä ja antaa niille tavanomaisesta poikkeava merkitys. Tällä tavoin lapsen luovuus ja mielikuvitus lähtevät lentoon.
  • Musiikki: Myös musiikilla on erityinen kekseliäisyyttä herättelevä merkitys, sillä se vie lapsen uusiin ulottuvuuksiin.
  • Tarinankerronta: Mikä olisikaan parempi tapa käyttää luovuutta ja kekseliäisyyttä kuin tarinan keksiminen ja kertominen. Tarinankerronnan tavoitteena on, että lapsi itse keksii tarinan teeman, henkilöt ja tapahtumat.
  • Roolileikit: Roolileikkien avulla lapsi voi kuvitella olevansa jotain muuta kuin on, toimivansa erilaisissa tilanteissa ja olevansa vuorovaikutuksessa erilaisten hahmojen kanssa.
Kuinka kannustaa lasta hyödyntämään kekseliäisyyttään?

Mitä hyötyjä kekseliäisyyden hyödyntämisellä on?

  • Parantaa oppimismotivaatiota
  • Vahvistaa loogista ja matemaattista päättelykykyä, mikä helpottaa ongelmanratkaisua
  • Parantaa tehokkuutta ja itsekuria
  • Motivoi oppimaan omista virheistä ja välttämään näin samat virheet tulevaisuudessa
  • Auttaa parantamaan itsetuntoa
  • Auttaa kehittämään keskittynyttä, kärsivällistä ja päättäväistä mieltä lapsen etsiessä ratkaisuja ongelmiin
  • Auttaa ymmärtämään yhteyden matematiikan ja jokapäiväisten tapahtumien välillä
  • Yhteistyössä muiden kanssa kekseliäs lapsi saavuttaa enemmän ja luo parempia ihmissuhteita
  • Auttaa kehittämään parempaa itsehillintää ongelmatilanteissa

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Lowenfeld, V. (1987). Desarrollo de la capacidad creadora. Ed. Kapelusz. Argentina: Buenos aires.
  • Madi, I. (2012). La creatividad y el Niño. Palibrio. Estados Unidos.
  • Vargas, R. R. (2001). Niños creativos.
  • Wallon, P., Cambier, A. y Engelhart, D. (1992). El dibujo del niño. Siglo XXI editores. España: Madrid.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.