Koulutuksen sosiologia

Kirjoittanut ja tarkastanut pedagogi María Matilde.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Koulutuksen sosiologia on tieteenhaara, joka tutkii ja pyrkii ymmärtämään koulutuksen merkitystä sosiologisesta perspektiivistä. Se toimii koulutuksellisella tutkimuskentällä sosiologisia konsepteja ja menetelmiä hyödyntäen ja tekee yhteistyötä pedagogiikan, psykologian ja koulutukseen keskittyvän filosofian kanssa.

Koulutuksen sosiologia

Koulutuksen sosiologia tieteenhaarana on saanut alkunsa länsimaissa 1960-1970-luvulla. Teorian tunnetuimpia tukijoita olivat muun muassa Émile Durkheim, Max Weber ja Karl Marx. Durkheim oli ensimmäinen sosiologi, joka piti koulutusta tärkeänä tutkimuskohteena. Sosiologialla oli vaikutusta myös pedagogiaan. Sosiologi Alexis Rojas León mainitsee sosiologian vaikutusta koulutuksen tutkimukseen käsittelevässä Contributions of sociology to the study of education -artikkelissaan seuraavasti:

Yksinkertaisemmin sanottuna koulutuksen sosiologia on sosiologian haara, joka tutkii koulutuksen ja yhteiskunnan välistä yhteyttä. Se siis tutkii koulutuksen sosiaalisia funktioita, ympäristön vaikutusta sekä koulutusjärjestelmien sosiaalista kontekstia. Tähän se hyödyntää sosiologian käyttämiä teorioita ja tutkimusmenetelmiä.

Koulutuksen sosiologian piirteet ja tavoitteet

• Sosialisaatioprosessin sekä yhteiskunnan ja koulutuksen välisen suhteen ymmärtäminen. Sen tarkoituksena on tutkia koulutuksen sosiaalisia funktoita sekä analysoida koulutusjärjestelmää, alajärjestelmiä ja muita elementtejä.
• Korostaa tekijöitä erilaisten sosiaalisten voimien (ekonomisten, poliittisten, kulttuuristen) ja koultuksellisten toimijoiden, kasvattajien, vanhempien ja oppilaiden välillä.
• Tutkia sekä virallisia että epävirallisia koulutusinstituutioita, prosesseja ja koulutustasoja: esimerkiksi esikoulua, peruskoulua, toisen asteen koulutusta ja yliopistoa.
• Tuottaa kuvaavia ja selittäviä tutkimuksia aiheesta. Sen tarkoitus ei ole samankaltainen kuin esimerkiksi koulutuksellisella psykologialla tai erityisdidaktiikalla, joiden pääasiallinen tavoite on puuttua koulutusprosessiin.
• Keskittyy sosialisaatiota ja koulutusta koskevien ongelmien analysointiin. Tarkemmin sanottuna koulutuksen ja sosiaalisen voiman väliseen yhteyteen, yhdenvertaisuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, liikkuvuuteen ja sosiaalisiin rakenteisiin, koulun sisäisiin rakenteisiin ja luokkaryhmiin.
• Sosiologisen tutkimuksen käyttämiä metodeja ja menetelmiä koskevan tiedon tarjoaminen koulutuksellisille toimijoille, opettajille, professoreille ja oppilaille, jotta he ymmärtäisivät koulutusympäristön sosiaalisia tekijöitä syväluotaavasti.

Koulutuksen sosiologia tänä päivänä

Tänä päivänä koulutuksen sosiologiaa määrittävät erilaiset trendit, tutkijat ja tutkimukset, jotka keskittyvät syvemmin luokkahuoneessa tapahtuviin sosiaalisiin prosesseihin. Tarkoituksena on analysoida koulujen sosiaalisia funktioita ja opetusta koskevia tämänhetkisiä ongelmia. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi:

• Sosiaalinen hyvinvointi
• Sosiaalinen ja poliittinen osallistuminen
• Ammatillisten taitojen omaksuminen (sosiaaliset sekä tekniset taidot)
• Tärkeiden arvojen välittäminen
• Sosiaalisten identiteettien, kuten sosiaalisen sukupuolen, muodostuminen
• Sosiaalinen kontrolli
• Kriittisen asenteen muodostuminen yhteiskunnan ja koulutuksen välistä suhdetta sekä vastavuoroisuutta kohtaan
• Kehitys ja sosiaalinen muutos
• Mahdollisuuksien tasa-arvoistaminen
• Koulussa epäonnistuminen
• Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Lopuksi on tärkeää korostaa poikkitieteellistä lähestymistapaa, joka yhdistää teorioita ja tutkimusmenetelmiä koulutuksen tutkimuksessa. Tämänhetkinen koulutusjärjestelmä, kuten myös yhteiskunta ovat hyvin kompleksisia sosiaalisia rakennelmia. Koulutuksen sosiologia tarvitsee myös muiden tieteenhaarojen tekemää työtä ja tarjoamaa perspektiiviä. Niiden tarjoama apu mahdollistaa syvemmän ymmärryksen koulutuksen ja sosiaalisten instituutioiden, kuten koulujen ja yhteisöjen välistä läheistä ja vastavuoroista suhdetta kohtaan.