Lapsen koulumenestykseen vaikuttavat tekijät
Liian usein keskivertoa heikompia arvosanoja pidetään automaattisesti yksin lapsen syynä. Tosiasiassa siihen, miten hyvin lapsi pärjää koulussa, vaikuttavat monet sisäiset ja ulkoiset tekijät, eivätkä huonot koearvosanat välttämättä johdu yksinomaan laiskuudesta, älyllisestä kapasiteetista tai motivaation puutteesta, jotka usein mainitaan heikon koulumenestyksen syinä. Mitä sitten ovat yleisimmät lapsen koulumenestykseen vaikuttavat tekijät?
Pääasialliset lapsen koulumenestykseen vaikuttavat tekijät
- Lapsen kypsyystaso: Jotkut lapset ovat toisia valmiimpia aloittamaan koulunkäynnin. Tämä liittyy jokaisen lapsen yksilölliseen kehitykseen. Ajan myötä lapsi tottuu uuteen ympäristöön ja uuteen elämänrytmiin.
- Lapsen persoonallisuus ja henkinen tila: Emotionaalisesti tasapainoisen lapsen on helpompi kohdata koulun asettamat vaatimukset ja sopeutua kouluympäristöön. Tällaisen lapsen käytös on sujuvaa, kunnioittavaa ja ystävällistä. Ahdistuneisuudesta, aggressiivisuudesta ja masentuneisuudesta kärsivän lapsen on vaikeampi menestyä koulussa.
- Vanhemmat: Lapsen ja opettajan välinen positiivinen ja kunnioittava suhde on avain hyvään koulumenestykseen. Tärkeässä roolissa on myös opettajan kyky välittää tietoa oppilaille. Vanhempien on syytä välttää puhumasta opettajasta negatiiviseen sävyyn lapsen kuullen, sillä tämä voi johtaa siihen, että lapsen kunnioitus opettajaansa kohtaan laskee. Lapsi voi lisäksi tuntea hämmennystä kahta elämänsä suurinta auktoriteettia – vanhempaansa ja opettajaansa – koskien.
Sekundaariset lapsen koulumenestykseen vaikuttavat tekijät
Edellä mainittujen asioiden lisäksi monet muutkin tekijät vaikuttavat lapsen koulumenestykseen, joskin ne ovat edellisiä pienemmässä roolissa. Lapsen koulunkäyntiin vaikuttaa ensinnäkin hänen sosioekonominen taustansa. Valitettavasti eriarvoisuus on vielä tänäkin päivänä suuri ongelma, joka vaikuttaa valtavasti ihmisten elämään.
“Opettajan tehtävänä on aktivoida lapsen uteliaisuus, tiedonhalu ja viisaus.”
Koulussa menestyvät paremmin ne lapset, jotka saavat enemmän tukea, ja joilla on paremmat ravintoon, lepoon ja oppimiseen liittyvät mahdollisuudet. Nämä tekijät ovat kuitenkin käännettävissä, ja monet vanhemmat uhraavatkin huomattavan paljon lastensa hyväksi. Myös monet yksityiset organisaatiot tekevät töitä tarjotakseen lapsille mahdollisuuden parempaan koulutukseen apua tarvitsevissa maissa.
Lapsen koulumenestykseen vaikuttavat myös yhteisön, alueen tai valtion koulutusjärjestelmä sekä koulun käyttämät pedagogiset työkalut. Mitä enemmän ja parempia resursseja koululla on käytettävissään, sitä helpompaa opettajien työ on ja sitä paremmin lapset oppivat.
Kuinka auttaa lasta koulunkäynnissä?
Lapsen koulussa menestymistä voidaan tukea tietyillä arkisilla asioilla:
- Ole läsnä. Lue lapsen kanssa, sisällytä matematiikkaa arkisiin tilanteisiin ja auta lasta kotitehtävien teossa. Tämä opettaa lapselle rutiineja, auttaa häntä ymmärtämään paremmin oppimaansa ja motivoi häntä suoriutumaan tehtävistä kunnolla ja itsenäisesti. Osallistumalla koulun tapahtumiin ja aktiviteetteihin osoitat lapselle tukeasi.
- Kannusta, älä painosta. Osoita lapselle, että luotat hänen kykyihinsä ja odotat hänen tekevän parhaansa. Ole kuitenkin tarkkana, ettet aiheuta hänelle turhia paineita ja liian suurta taakkaa kannettavaksi.
- Älä rankaise lasta, jos koulunkäynti ei suju. Jos huomaat, että lapsi tekee töitä koulun eteen, mutta uurastus ei kanna hedelmää, älä suutu lapselle tai rankaise häntä. Puhu hänelle rauhallisesti ja auta häntä löytämään tilanteeseen oikeat ratkaisut.
- Älä käytä ulkoisia palkintoja. Palkinnot saattavat olla tehokas motivointikeino, ja onkin sallittua, että lapsi saa hyvityksen näkemästään vaivasta. Palkitsemisesta ei kuitenkaan kannata tehdä jatkuvasti toistuvaa tapaa, sillä lapsen täytyy ymmärtää, että koulunkäynti on yksi hänen velvollisuuksistaan, eikä koulussa käydä palkintojen saamiseksi, vaan oppimista varten.
Viimeiseksi on hyvä muistaa, että lapsen elämän ei tulisi pyöriä pelkästään koulun ympärillä. Jos koulumenestys on elämän tärkein asia, lapsi voi kuvitella, että hänen vanhempiaan kiinnostavat ainoastaan lapsen arvosanat, eivätkä tämän tunteet tai mahdolliset vaikeudet. Vaikka koulunkäynti onkin tärkeää, niin ovat myös esimerkiksi perheen ja ystävien kanssa vietetty aika, liikunta, kotityöt, luovuus ja harrastukset.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Mella, O., & Ortiz, I. (1999). Rendimiento escolar. Influencias diferenciales de factores externos e internos. Revista Latinoamericana de Estudios Educativos (México), 29(1), 69-92. https://www.redalyc.org/pdf/270/27029103.pdf
- Jadue, J. (2002). Factores psicológicos que predisponen al bajo rendimiento, al fracaso ya la deserción escolar. Estudios pedagógicos (valdivia), (28), 193-204. https://scielo.conicyt.cl/scielo.php?pid=S0718-07052002000100012&scr
- Moyeda, I. X. G., Velasco, A. S., & Ojeda, F. J. R. (2009). Factores asociados a la depresión en adolescentes: Rendimiento escolar y dinámica familiar. Anales de Psicología/Annals of Psychology, 25(2), 227-240. https://revistas.um.es/analesps/article/view/87501
- Jadue, G. (1997). Factores ambientales que afectan el rendimiento escolar de los niños provenientes de familias de bajo nivel socioeconómico y cultural. Estudios pedagógicos (Valdivia), (23), 75-80. https://scielo.conicyt.cl/scielo.php?pid=S0718-07051997000100007&script=sci_arttext&tlng=e