Lapsen kasvattaminen ilman uhkailua
Uhkailu ei auta muuttamaan lapsen käytöstä, ainakaan pitkällä tähtäimellä. Tänään annamme muutamia vinkkejä siihen, miten lapsen kasvattaminen ilman uhkailua onnistuu.
Kasvattaminen ilman uhkailua on tehokkainen keino muuttaa käytöstä
Kasvattaminen ilman uhkailua saattaa olla ainoa tapa muuttaa pysyvästi lapsen käytöstä. Uhkailulla on yleensä toivottua päinvastainen lopputulos, ja lapsella on tapana käyttäytyä entistä huonommin tottelemisen sijaan. Lapset vihaavat uhkailua, kun heitä uhkaillaan, he yksinkertaisesti pyrkivät suurempaan itsenäisyyteen.
Uhkailu on siitäkin huono kasvatusmetodi, että se johtaa usein valtataisteluihin ja riitoihin, jotka voivat aiheuttaa lapsen lannistumisen. Uhkailu myös vie lapselta mahdollisuuden oppia tilanteesta, etenkin, jos uhkailu on ainut keino, jolla lapsi saadaan tekemään yhteistyötä.
Lyhyellä tähtäimellä lapsi saattaa toimia pyydetyllä tavalla uhkailun jälkeen. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna uhkailu voi kuitenkin vaikuttaa lapsen itsetuntoon ja psyko-emotionaaliseen terveyteen negatiivisesti.
Kun lasta varoitetaan siitä, että hänen teollaan on jokin seuraus tai että teosta voi saada rangaistuksen, on tärkeää pitää huoli siitä, että seuraus tai rangaistus on oikeasti toteutettavissa. On muistettava, että järjetön tai kohtuuton uhkaus ei opeta lapselle mitään hänen käyttäytymisensä realistisista seurauksista.
Kun vanhemmat päättävät kasvattaa lapsensa ilman uhkailua, he luovat terveyttä ja hyvinvointia sekä itselleen että lapselleen. Se mahdollistaa terveempien suhteiden luomisen ja sitä kautta sopusointuisen elinympäristön, jossa kaikkien parhaat ominaisuudet voivat kehittyä.
Lapsen kasvattaminen ilman uhkailua 5 vinkin avulla
Joskus kasvattaminen ilman uhkailua on vaikeaa. Monet vanhemmat kokevat, etteivät he ole tilanteen herra lapsen käyttäytyessä oman päänsä mukaan. Tämän takia he joutuvat uhkaamaan lasta saadakseen tämän tekemään yhteistyötä.
Alla esittelemme muutamia vinkkejä, joiden avulla halutut tavoitteet saavutetaan ilman uhkailua.
1. Estä valtataistelut
Lapsen elämän esikuvana oleminen alkaa siitä päätöksestä, että ei anna lapsen käytöksen tai väärinkäytösten saada itseään menettämään hermojaan.
Kun pyydät lasta tekemään jotain, lapsi huomaa tehtävän suorittamiseen tarvittavan voiman, joka hänellä joko on tai ei ole.
Jos tarkastelemme järjettömiä ajatuksia, jotka ruokkivat epämukavuuttamme, pystymme vähentämään niiden negatiivisia vaikutuksia. Tämä johtaa siihen, että draaman, uhkailun ja lahjonnan määrä vähenee.
Sen sijaan, että lähestyisit lastasi pyytäen häntä tekemään jotain, tee hänen kanssaan. Näin huomioit lapsen vaiteliaisuuden ilman, että kritisoit häntä.
2. Opi kontrolloimaan tunteitasi
Jos kykenet hallitsemaan omia tunteitasi ja reaktioitasi, olet taipuvaisempi käyttämään logiikkaa vakuuttaaksesi lapsesi tehtävän suorittamisen tärkeydestä.
Näin ollen voit saada heidät yhteistyöhaluisiksi luonnollisella tavalla hiljaisen auktoriteetin avulla.
Kun oikeasti vallassa olevat vanhemmat huomaavat, että heidän lapsensa käyttäytyvät huonosti, heidän ei tarvitse aloittaa valtataistelua, sillä he ovat aidosti vallassa.
3. Ole itsevarma
Se, että olet itsevarma ja vakuuttava vahvistaa johtoasemaasi ja vähentää mahdollisuutta siihen, että lapsesi alkaisi kapinoida.
Kun lapsesi huomaa sinun olevan vakaa ja luotettava huolimatta siitä käyttäytyykö hän kiltisti vai tuhmasti, tyydytät lapsen tarpeen kokea olevansa suojassa ja huolehdittu.
Lapset ovat yleensä onnellisempia, kun heillä on joku, joka ohjaa heitä itsevarmasti ilman suuttumista.
4. Keskustele seurauksista etukäteen
Lapsille kannattaa selittää sääntöjen rikkomisesta koituvat negatiiviset seuraukset oikealla hetkellä. Jäähyt, etuoikeuksien pois ottaminen tai loogiset seuraukset voivat auttaa lapsia oppimaan virheistään.
Mieti, mitkä rangaistukset ovat kaikista tehokkaimpia sinun lapsellesi. Osa rangaistuksista, jotka toimivat hyvin yhdelle lapselle eivät välttämättä toimi ollenkaan toiselle lapselle.
Suunnittele tiettyjä seurauksia tietyille rikkomuksille. Jos sinulla on asianmukaiset rangaistukset heidän tekemisilleen, silloin et tunne pahaa oloa, kun on aika laittaa ne käytäntöön.
4. Anna varoitus
Kun lapsesi käyttäytyy epäkunnioittavasti tai muuten niin huonosti, että ansaitsisi rangaistuksen, älä pelkää antaa hänelle varoituksia. Koska häntä on rangaistu aiemmin, hän osaa ottaa varoituksesi tosissaan.
Lapselle kannattaa antaa kolme varoitusta ennen rangaistuksen antamista käytöksestä. Pidä mielessä, että useimmat lapset lopettavat ensimmäisestä tai toisesta varoituksesta.
Ilman uhkailua kasvattaminen voi olla yksinkertaisempaa kuin miltä se vaikuttaa. Kyse on siitä, että tehdään työtä ja tiedetään milloin on terveellistä olla tiukka lapsen kanssa.
Muista myös, että lapset tarvitsevat meitä oppiakseen velvollisuuksistaan, mutta myös saadakseen rakkautta ja ymmärrystä osakseen.
1
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ballenato, G. (2007). Educar sin gritar: Padres e hijos:¿ convivencia o supervivencia?. La Esfera de los Libros.
- Torres, A., Suárez, A., & Rodrigo, M. J. (2014). Educar en Positivo: Primeros resultados y retos de futuro. Revista Iberoamericana de Sistemas, Cibernética e Informática, 11(2), 1-13. http://www.iiisci.org/journal/CV$/risci/pdfs/AI001AI14.pdf
- Peressón, M. (2006). Educar en positivo. Sophia, Colección de Filosofía de la Educación, (1), 234-271. https://www.redalyc.org/pdf/4418/441846111005.pdf