Historian tiedenaisia
Kun mietimme historian tärkeimpiä tieteenharjoittajia, mieleemme nousevat usein sellaiset nimet kuten Albert Einstein ja Isaac Newton. Vuosikymmenten ja -satojen aikana on kuitenkin elänyt myös suuri määrä älykkäitä ja lahjakkaita tiedenaisia.
Valitettavasti nämä naiset ovat usein jääneet taka-alalle puhuttaessa tieteen harjoittamisesta ja kehittämisestä, ja valokeilaan on nostettu heidän miespuolisia kollegoitaan. Aikoinaan tämän alan naisia on jopa vainottu tai syytetty noituudesta.
Vuonna 2015 Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaat hyväksyivät päätöslauselman uudesta kansainvälisestä päivästä, jona tunnustetaan naisten ja tyttöjen tärkeä rooli tieteen ja teknologian parissa. Kansainvälistä päivää naisille ja tytöille tieteen ja teknologian parissa vietetään helmikuun 11. päivä.
Valtava määrä tiedenaisia ansaitsee tunnustusta työstään, mutta koska emme voi esitellä heitä kaikkia, jaamme tänään kolmen eri alan parissa eri aikoina työskennelleen naisen tarinan.
Historian tiedenaisia
Seuraavaksi kerromme kolmesta naisesta, jotka ovat omalla panoksellaan vaikuttaneet eri tieteenalojen kehitykseen. Annamme myös vinkkejä kirjoista, joiden avulla lapset voivat tutustua näihin tärkeisiin tiedenaisiin tarkemmin.
Hypatia Aleksandrialainen
Hypatia Aleksandrialainen oli nimensä mukaisesti Aleksandriasta kotoisin ollut Kreikassa vaikuttanut filosofi, matemaatikko ja opettaja. Häntä pidetään ensimmäisenä naispuolisena matemaatikkona.
Hypatia Aleksandrialaisen tiedetään syntyneen Egyptin Aleksandriassa noin vuonna 355 eaa. Hänet murhattiin vuonna 415 mellakassa, joka liittyi tuolloisiin Aleksandrian uskonnollisiin levottomuuksiin. On sanottu, että Hypatian julma murha oli Aleksandrian sivistyksen loppu. Uudella ajalla Hypatiasta on kasvanut humanismin, tieteiden ja feminismin varhainen esitaistelija.
Jordi Bayarri – Hypatia: The truth in mathematics
Tämä englanninkielinen teos on osa lapsille suunnattujen tieteellisten sarjakuvien kokoelmaa. Se sopii erinomaisesti lukemiseksi 10-12-vuotiaille lapsille. Tarinansa kautta Hypatia Aleksandrialainen tutustuttaa lukijan muinaisen Aleksandrian kirjastoon ja kertoo, millaista oli olla tieteenharjoittaja ja opettaja hänen omana elinaikanaan.
Marie Curie
Vuonna 1867 syntynyt Marie Skłodowska-Curie oli puolalainen fyysikko ja kemisti ja ensimmäinen nainen, joka voitti Nobelin palkinnon molemmilla näistä aloista. Curie oli radioaktiivisuuden tutkimuksen uranuurtaja, ja yhdessä aviomiehensä Pierre Curien kanssa hän löysi kaksi radioaktiivista alkuainetta – radiumin ja poloniumin – minkä lisäksi hän havaitsi toriumin olevan radioaktiivista.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Curie omistautui lähinnä röntgenkuvausmenetelmien kehittämiseen. Tuossa vaiheessa radioaktiivisuuden haitallisia vaikutuksia ei vielä tunnetta, vaan sitä luultiin ennemminkin terveyttä edistäväksi. Curie altistui tutkimuksissaan niin runsaalle määrälle ionisoivaa säteilyä, että hänen luuytimensä tuhoutui, mikä johti pahan anemian aiheuttamaan kuolemaan vuonna 1934 naisen ollessa 66-vuotias.
Jordi Bayarri – Marie Curie: The activity of radium
Tämä tarina kuuluu samaan sarjaan Hypatiasta kertovan tarinan kanssa. Neljännessä kirjassaan Bayarri tutustuttaa lukijan uskomattoman Marie Curien elämään. Rakkaus tiedettä kohtaan ja toiveet kaikkien tieteenharjoittajien vapaasta yhteistyöstä tekevät Curiesta erinomaisen esimerkin kaikille tiedenaisen tai -miehen työstä haaveileville.
Jane Goodall
Jane Goodall on epäilemättä yksi historian vaikuttavimmista naisista ja eräs tärkeimmistä eläinten suojelua ja lajien säilyvyyttä ajavista aktivisteista. Kyseessä on vuonna 1934 Englannissa syntynyt kädellisten tutkija, etologi ja antropologi, joka tunnetaan etenkin simpanssien sosiaalista elämää koskevista tutkimuksistaan.
1970-luvulla Goodall alkoi kiinnittää enemmän huomiota myös luonnonsuojelualueiden metsien tilaan ja yleisesti luonnonsuojeluun apinoiden määrän laskiessa nopeasti. Hän alkoi ymmärtää simpanssien ja muiden eläinten kärsivän ihmisten toimista.
1980-luvun puolivälistä lähtien Goodall on kampanjoinut eläinten humaanin kohtelun ja elämän ekosensitiivisyyden puolesta. Vielä tänäkin päivänä hän viettää suurimman osan vuodesta matkustaen ja osallistuen luonnon- ja eläintensuojeluun liittyviin konferensseihin ja tapahtumiin.
Sabrina Krauss: Jane Goodall – An inspiring story
Tämä on täydellinen tarina rohkaisemaan pieniä tyttöjä ja poikia tekemään töitä haaveidensa toteutumisen eteen. Kirja kertoo, kuinka Jane Goodall seurasi sydäntään ja toteutti haaveensa muuttamalla Afrikkaan ja tutkimalla eläinten käyttäytymistä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Biografías.es. Marie curie biografía (última consulta abril de 2018), Recuperado de: www.biografias.es
- Hernández Fernández, R. A. (1999). Telómeros y telomerasas. Revista Cubana de Investigaciones Biomédicas, 18(2), 121-129. http://scielo.sld.cu/pdf/ibi/v18n2/ibi09299.pdf
- Instituto Jane Godall. Biografía de Jane Godall (última consulta abril de 2018). Recuperado de: www.janegoodall.es
- Mallén Rivera, C. (2012). Rachel Carson, 50 años de romper el silencio. Revista mexicana de ciencias forestales, 3(14), 02-10. http://www.scielo.org.mx/pdf/remcf/v3n14/v3n14a1.pdf
- McIntosh, P., Friedman, M. J., & Berenbaum, M. (2007). Una mujer apacible cuyo libro habló en voz alta. Departamento de Estado de Estados Unidos Oficina de Programas de Información Internacional http://usinfo. state. gov/esp. http://www.fcn.unp.edu.ar/sitio/tysa/images/recursos/primavera%20silenciosa.pdf
- Ventura, D. (Dic 2018). Hipatia: el misterio de la brutal muerte de la primera matemática de la historia [artículo en periódico digital]. Recuperado de: www.bbc.com