8 tapaa opettaa lapselle emotionaalista itsehillintää
Kun lapset alkavat itsenäistyä ja saavuttaa enemmän autonomiaa, heidän käytöksessään voi alkaa näkyä kapinan merkkejä. Jos ne eivät katoa itsestään ajan myötä, vanhempien on syytä puuttua tilanteeseen. Vaikka se vaatiikin kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, heidän kannattaa opettaa lapselle emotionaalista itsehillintää. Se, että lasta opetetaan säätelemään tunteitaan, voi säästää perheen ja lapsen itsensä monilta ongelmilta.
8 tapaa opettaa lapselle emotionaalista itsehillintää
Noin kuuden vuoden iässä lapsi on niin kypsä, että hän alkaa kehittää kognitiivisia taitoja emotionaaliseen itsehillintään. Tiettyjen tekniikoiden avulla vanhemmat voivat pyrkiä kontrolloimaan negatiivisia impulsseja ja auttaa lasta kanavoimaan tunteensa positiivisella tavalla.
1. Purkautuva tulivuori -menetelmä
Kun lapsi on räjähdyspisteessä, niin sanottu tulivuoritekniikka voi auttaa häntä rauhoittumaan. Ideana on auttaa lasta kuvittelemaan itsensä tulivuoreksi täynnä voimaa ja energiaa. Hänen täytyy oppia yhdistämään raivon ja suuttumuksen tunteet tulivuoresta purkautuvaan kuumaan laavaan. Kun tulivuori purkautuu, laavaa alkaa ryöpytä ja tilanne riistäytyy käsistä.
Tarkoituksena on, että vanhemmat auttavat lasta pysäyttämään purkauksen eli rauhoittumaan ennen kuin tunteet saavat täysin vallan. Harjoituksen aikana lasta tulee ohjata hengittämään syvään, samalla kun häntä rohkaistaan toistamaan mielessään harjoituksen ohjeita, joiden avulla rauhoittua.
2. Liikennevalotekniikka
Lasta voidaan opettaa analysoimaan omaa käytöstään eriväristen korttien avulla. Korttien merkitys käydään aluksi lapsen kanssa läpi, ja jatkossa vanhemmat voivat ottaa esiin lapsen kulloiseenkin käytökseen sopivan kortin. Punainen kortti otetaan esiin, jos lapsi on menettämässä itsehillintänsä ja tilanne on riistäytymässä käsistä.
- Punainen valo: Pysähdy, rauhoitu ja mieti ennen kuin toimit.
- Keltainen valo: Mieti mahdollisia ratkaisuja tai seuraamuksia.
- Vihreä valo: Jatka toimintaa ja ratkaise tilanne parhaaksi näkemälläsi tavalla.
3. Kärsivällisyyden opettelu
Jokaisen lapsen on opittava odottamaan asioita, sillä kärsivällisyys on olennaista emotionaalisen itsehillinnän saavuttamiseksi. Lapselle voidaan myös opettaa, että hitaasti kymmeneen laskeminen on hyvä tapa rauhoittaa itseään ja saada suuttumus väistymään. Toinen vaihtoehto on eristää lapsi stressiä tai muita negatiivisia tunteita aiheuttavasta tilanteesta, kunnes hän on rauhoittunut.
4. Itsereflektio
Emotionaalisen itsehillinnän saavuttamiseksi lasta täytyy opettaa itsereflektoimaan eli pohtimaan tekemiään asioita. Puhumalla lapselle vanhempi voi auttaa häntä analysoimaan tekemiään asioita ja suunnittelemaan, miten hän voi tehdä seuraavalla kerralla parempia päätöksiä. Tätä tekniikkaa tulee käyttää ainoastaan kiukkukohtauksen tai konfliktin jälkeen, sillä tilanteen ollessa päällä sillä ei ole minkäänlaista vaikutusta.
5. Vanhempien esimerkki
Vanhemmat ovat lapsen tärkein roolimalli, joten heidän on tärkeää näyttää tälle hyvää esimerkkiä omalla käytöksellään. Se, että lapsi näkee aikuisten reagoivan tietyllä tavalla eri tilanteissa, vaikuttaa hänen käytökseensä niin hyvässä kuin pahassakin. Se voi myös auttaa häntä käsittelemään omaa turhautumistaan.
6. Virheistä oppiminen
Yksikään vanhempi ei halua nähdä oman lapsensa kärsivän, mutta lapsen ylisuojeleminen on haitallista, sillä jokainen ihminen joutuu jossain vaiheessa kohtaamaan erilaisia haasteita, epäonnistumisia ja turhautumista aiheuttavia tilanteita, joista hänen on selvittävä itsenäisesti. Lapsen on hyvä saada harjoitella tällaisia tilanteita turvallisessa ympäristössä.
Emotionaalisen itsehillinnän saavuttamiseksi lasta on rohkaistava kanavoimaan turhautumisensa oikein. Vanhemmat voivat hyödyntää tässä muun muassa seuraavanlaisia lauseita:
- Mitä jos aloittaisimme helpoimmasta osasta?
- Miten voin auttaa sinua?
- Minkä osan osaat tehdä yksin?
- Levätään hetki ja yritetään myöhemmin uudestaan.
7. Rauhoittumispaikka
Kotiin voidaan järjestää erityinen paikka, johon lapsi voi vetäytyä, kun hänen täytyy saada rauhoittua. Sinne kannattaa varata kirjoja, leluja, paperia ja kyniä tai mitä tahansa muita esineitä ja asioita, jotka auttavat lasta rauhoittumaan.
8. Stressipallo
Stressipallo voi olla hyvä apuväline stressin, ahdistuksen, jännityksen tai turhautumisen käsittelyssä. Lasta voidaan auttaa valmistamaan oma stressipallo esimerkiksi täyttämällä vesi-ilmapallo riisillä tai siemenillä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bisquerra, R. (2011). Educación emocional. Propuestas para educadores y familias. Bilbao: Desclée de Brower. http://otrasvoceseneducacion.org/wp-content/uploads/2019/04/Educación-Emocional.-Propuestas-para-educadores-y-familias-Rafael-Bisquerra-Alzina-2.pdf
- Fernández-Berrocal, P., & Pacheco, N. E. (2002). La inteligencia emocional como una habilidad esencial en la escuela. Revista Iberoamericana de educación, 29(1), 1-6.
- Goleman, D. (2010). La práctica de la inteligencia emocional. Editorial Kairós.
- López, M. (2008). La integración de las habilidades sociales en la escuela como estrategia para la salud emocional. Psicología sin fronteras: revista electrónica de intervención psicosocial y psicología comunitaria, 3(1), 16-19.
- Shapiro, L. E. (2002). La salud emocional de los niños (Vol. 16). Edaf.
