Vauvan hierominen ja 12 sen aikaansaamaa hyötyä
Tiesitkö, että vauvan hierominen tuo mukanaan monia hyötyjä? Tutkimukset todistavat, että lapsen helliminen ja paineen luominen tiettyihin kehon pisteisiin edistää lapsen kehitystä.
Esimerkiksi kevyt pyörivin liikkein suoritettu lapsen vatsan alueen hierominen edistää ruoansulatusta, vapauttaa kaasuja, helpottaa vatsakipua ja rentouttaa.
Moni aikuinen käyttää hierojan, kiropraktikon tai fysioterapeutin palveluita, eikä olekaan yllättävää, että myös vauvojen hierominen on nostanut suosiotaan.
Mitä on hieronta?
Hieronta on lihaskudosten käsittelyä, joka antaa hyvän olon, vähentää stressiä ja ennaltaehkäisee erilaisia vaivoja.
Hieronnan hyötyjä ovat muun muassa seuraavat:
- Vähentää kipua
- Rentouttaa tai stimuloi tapauksesta riippuen
- Huoltaa lihaksia ja jänteitä
- Tehostaa aineenvaihduntaa
- Vilkastuttaa verenkiertoa
Hierontaa voidaan siis käyttää lihasten ja kehon huoltamiseen sekä yleiseen rentoutumiseen.
Vauvan hierominen ja 12 sen aikaansaamaa hyötyä
Lisää kiintymystä ja emotionaalista sidettä
Vauvan hieromiseen liittyy katsekontaktin ottamista, naurua, huolenpitoa ja muuta positiivista vuorovaikutusta. Tämän lisäksi hieronta aktivoi suotuisasti kehon reaktioita.
Rentouttaa ja lievittää stressiä
Aivan kuten aikuistenkin kohdalla, myös lapsilla hieronta rentouttaa lihaksia ja parantaa niiden joustavuutta.
Vaikka lihaskireyden ajatellaan usein olevan yksinomaan aikuisten vaiva, myös lasten lihaksissa voi olla epämukavaa oloa aiheuttavaa kireyttä. Yleisin tällaisen vaivan aiheuttaja on huonon asennon aiheuttama vamma. Samassa asennossa koko yön ajan nukkuminen voi olla lapselle epämukavaa, ja vanhempien olisikin hyvä muuttaa vauvan asentoa säännöllisesti.
Stimuloi psykologista kehitystä
Hieronta saa lapsen tuntemaan olonsa turvallisemmaksi. Tämä johtuu lapsen hieronnan aikana saamasta täydestä huomiosta.
Pelot vähenevät ja tyyneys, rentous ja itseluottamus kasvavat stimuloiden lapsen psykologista kehitystä positiivisella tavalla.
Opettaa tunnistamaan kehon rajoitteet
Hieronnan kautta vauva alkaa ymmärtää oman kehonsa rajoitteita. Toisin sanoen lapsi alkaa hahmottaa kehonsa mittasuhteita ja tilaa. Pikkuhiljaa lapsi alkaa ymmärtää olevansa oma yksilönsä, eikä vain äitinsä jatke.
Parantaa ruoansulatuselimistön toimintaa
Moni vauva kärsii ruoansulatusongelmista. Yksi hieronnan suurimmista hyödyistä on sen ruoansulatusta ja kaasujen vapautumista tehostava vaikutus.
Keho myös imee tehokkaammin ravinteita, kun ruoansulatus toimii hyvin.
Hyödyttää immuunijärjestelmää
Immuunijärjestelmän toiminta paranee ihmisen ollessa rauhallinen ja stressitön. Hierominen auttaa lapsen immuunijärjestelmää pysymään kunnossa ja olemaan valmis kohtaamaan mahdolliset tulehdukset ja puolustamaan kehoa tietyiltä taudeilta.
Parantaa hermoston kehitystä
Hierottavana ollessaan lapsi kokee liikkeitä, hivelyä ja venytyksiä, jotka lähettävät signaaleja suoraan aivoihin. Näin lapsi oppii tunnistamaan ärsykkeitä, mikä auttaa kehittämään hermostoa.
Parantaa verenkiertoa
Hieronta kiihdyttää verenkiertoa ja parantaa hapen kulkeutumista lihaksiin. Hieronnan avulla kehon pysähtyneet nesteet, kuten vesi, veri ja imusuonisto, pääsevät virtaamaan.
Vahvistaa hengityselimistöä
Vauvan rinnan, olkapäiden ja selän alueen hierominen auttaa vahvistamaan keuhkoja ja parantaa hengitystä.
Kehittää lihaksia
Hieronta kiinteyttää ihoa, parantaa joustavuutta ja kehittää käsien ja jalkojen koordinaatiota.
Vauvan hieromisesta on monia hyötyjä. Kosketus kehittää ja vahvistaa emotionaalista sidettä, mikä hyödyttää lapsen neurofysiologista kehitystä. Kaikki ruumiintoiminnot tehostuvat rentoutuneessa tilassa, mikä johtaa terveyteen ja hyvinvointiin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Fritz. S. (2001). Fundamentos del Masaje Terapéutico. Editorial Paidotribo. Barcelona.
- Gracia, M. G. (2007). Masaje infantil. Medicina naturista, 1(2), 45-62.
- Márquez Doren, F., Poupin Bertoni, L., & Lucchini Raies, C. (2007). Efectos del masaje en el recién nacido y el lactante. Index de Enfermería, 16(57), 42-46. http://scielo.isciii.es/scielo.php?pid=S1132-12962007000200009&script=sci_arttext&tlng=pt
- Quirós, L. L. (2009). El masaje infantil: conocimientos, experiencias y opiniones de profesionales de Enfermería Ginecobstétrica y Perinatal. Revista Enfermería Actual en Costa Rica, (16), 2. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=5021219
- Sebastián, M. Y., & Sebastián, M. Y. (2005). Estimulación multisensorial en el trabajo del fisioterapeuta pediátrico. Fisioterapia, 27(4), 228-238. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S021156380573443X