Vauvan Downin syndrooma ja imetys - Äitiyden Ihme
 

Vauvan Downin syndrooma ja imetys

Vauvan Downin syndrooma ja imetys
Eva Manuela Cotobal

Kirjoittanut ja tarkastanut kätilö Eva Manuela Cotobal.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Vanhan uskomuksen mukaan Downin syndrooma ja imetys ovat huono yhdistelmä. Nykyään kuitenkin tiedetään, että imetyksestä on lukuisia hyötyjä vauvalle, jolla on Downin syndrooma, eikä kyseinen oireyhtymä välttämättä ole este imetykselle.

Downin syndrooma tai Downin oireyhtymä on kohtalaisen yleinen kromosomihäiriö, joka johtuu solujen ylimääräisestä kromosomi 21 :sta. Henkilöllä, jolla on Downin syndrooma, on oireyhtymälle tyypilliset kasvonpiirteet, lyhyt kaula, leveä isovarpaan varvasväli, yliliikkuvat nivelet, yksi kämmenpoimu, lihasten heikkoutta ja usein myös rakenteellinen sydänvika. Oireyhtymään liittyy myös keskivaikea kehitysvammaisuus, joka vastaa 5–7-vuotiaan kehitystasoa.

Näiden piirteiden lisäksi Down-lapsilla on normaalia suurempi riski sairastua leukemiaan, minkä lisäksi oireyhtymään voi liittyä kasvun hidastumista, ylipainoa, infektioherkkyyttä, pitkäaikaisia korvatulehduksia ja kuulovammoja, kaihia, kilpirauhasen vajaatoimintaa, keliakiaa sekä epilepsia- ja dementiataipumusta.

Vauvan Downin syndrooma ja imetys

Merkittävin Downin syndrooman riskitekijä on äidin ikä, mutta osassa tapauksista myös perimällä on vaikutusta. Ultraäänitutkimuksessa löytyvä niskapoimu voi antaa viitteitä sikiön Downin oireyhtymästä, mutta ainoa tapa varmistaa diagnoosi on lapsivesinäytteestä tehtävä sikiön kromosomitutkimus. Koska äidin iällä on suuri merkitys Downin syndrooman syntyyn, Suomessa kaikille yli 35-vuotiaille odottajille tarjotaan mahdollisuus raskauden aikaiseen kromosomidiagnostiikkaan. Suomessa Down-tapauksista noin puolet todetaan raskauden aikana. Tällaisessa tapauksessa raskaus voidaan keskeyttää vanhempien pyynnöstä.

Vauvan Downin syndrooma ja imetys

Vastasyntyneellä, jolla on Downin syndrooma, voi olla tiettyjä imetystä haittaavia piirteitä:

  • Ulostyöntyvä kieli
  • Muihin suun osiin nähden suuri kieli
  • Alhainen lihasjänteys, johon liittyy lihasten heikkous

Imetys voi auttaa vauvaa parantamaan kielen koordinaatiota ja kontrollia. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tämä voi jopa vähentää myöhempiä puheeseen liittyviä ongelmia sekä vahvistaa suun ja leuan alueen lihaksia. Se tarjoaa myös lisästimulointia lapselle.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.



Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.