Vastasyntyneen lapsenpihka
Lapsenpihka eli mekonium tarkoittaa vastasyntyneen ensimmäisiä ulosteita, jotka koostuvat lapsivedestä, limasta, lanugoasta, sapesta sekä ihon ja suolten soluista. Se on koostumukseltaan tahmeaa ja väriltään vihertävän mustaa. Kohdussa kasvava sikiö hengittää lapsivettä, jolloin lapsiveteen liuenneet komponentit kerääntyvät sen suolistoon ja muodostavat lapsenpihkan. Tämä on täysin normaalia ja luonnollista. Vauvan kehon tuottamat tarpeettomat jätteet poistuvat lapsenpihkan mukana.
Mekoniumaspiraatio
Joskus vauvalta tulee lapsenpihkaa jo kohdussa. Tämä voi johtua siitä, että sikiö on joutunut jonkinlaiseen ahdinkoon ennen synnytystä tai sen aikana. Tämä saa peräaukon sulkijalihaksen rentoutumaan, jolloin mekoniumia joutuu lapsiveteen. Mekoniumaspiraatio on tila, jossa lapsenpihka päätyy lapsen keuhkoihin. Mekoniumaspiraation vaikutus sikiöön riippuu sisäänhengitetyn lapsenpihkan määrästä ja koostumuksesta.
Yleisimpiä mekoniumaspiraatiota aiheuttavia tekijöitä ovat:
- Raskausmyrkytys
- Äidin tupakointi
- Istukan vajaatoiminta
- Sikiön kasvun viivästyminen
- Napanuoran esiinluiskahdus
- Äidin keuhkosairaus
- Äidin sydämen ja verisuonten vajaatoiminta
- Korioamnioniitti eli sikiökalvojen tulehdus
- Sikiöveden puuttuminen
- Istukan ennenaikainen irtoaminen
- Yliaikainen raskaus
Mekoniumaspiraation ehkäiseminen voi olla hankalaa. Ainoa tapa yrittää estää sitä tapahtumasta on välttää epäterveitä tapoja, kuten tupakointia sekä alkoholinkäyttöä. On myös tärkeää noudattaa lääkärin määräyksiä raskauden aikana. Vähentääkseen tämän vakavan tilan vaikutuksia lapseen, tulee sen hoitaminen aloittaa välittömästi vauvan synnyttyä. Se on ainoa tapa pyrkiä välttymään komplikaatioilta, jotka voivat johtaa lapsen kohonneeseen keuhkoverenpaineeseen tai aivovaurioon.
Oikea ajoitus on tärkeää
Myös lapsenpihkan ennenaikainen erittyminen aiheuttaa ongelmia. Näin tapahtuu silloin, kun sikiö on yhä äidin kohdussa ja vapauttaa mekoniumia. Jos lapsenpihkan ilmaantuminen viivästyy lapsen synnyttyä, pitää myös tätä tilannetta seurata erityisellä tarkkaavaisuudella.
Tutkimukset osoittavat, että mekoniumin viivästyminen voi liittyä sairauksiin, kuten kystinen fibroosi tai suolen puhkeama. Jos vauva ei ole tehnyt ensimmäistä ulostettaan noin kahden vuorokauden sisällä syntymästään, on vanhempien tärkeää keskustella lastenlääkärin kanssa asiasta.
Kuinka puhdistaa lapsenpihka?
Lapsenpihkan puhdistaminen vaatii hiukan enemmän vaivannäköä kuin tavallisen vauvankakan puhdistaminen. Koska lapsenpihka on koostumukseltaan jähmeää ja tahmeaa, se jää kovasti kiinni lapsen ihoon, mikä tekee siitä vaikeasti pyyhittävän. Ei ole kuitenkaan syytä huoleen.
Lapsenpihka tulee puhdistaa hellästi seuraavia ohjeita seuraten:
- Poista vaippa varovasti. Jotta lapsen selkä ei likaannu, nosta hellästi vauvaa pitämällä kiinni hänen nilkoistaan ja nosta hiukan. Vedä sitten vaippa vauvan alta.
- Kun olet poistanut vaipan, pese vauva vyötäröstä alaspäin haalealla vedellä. Näin voit puhdistaa ylimääräisen lapsenpihkan vauvasta ilman liiallista hankaamista.
- Viimeistele kosteuspyyhkeiden avulla. Ole hyvin hellä, äläkä kiiruhda. Ole tarkkana, ettet hankaa liian lujasti, jotta vastasyntyneen herkkä iho ei vahingoitu.
- Muista, että vauvaa tulisi aina pyyhkiä edestä taaksepäin. Älä milloinkaan pyyhi takaa eteenpäin, sillä se voi aiheuttaa tulehduksia.
- Jos lapsenpihkaa kuitenkin hieman jää vauvan ihoon, se ei haittaa. Se on kuitenkin vähemmän haitallista vauvan iholle kuin liiallinen hankaaminen.
Vaikka lapsenpihka voi olla epämiellyttävän näköistä ja vaikeaa puhdistaa, on se kuitenkin selkeä merkki siitä, että vauvan suolisto toimii niin kuin pitääkin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- García, J. O., Gallardo, D. C., i Tortajada, J. F., Macián, A. M., & Grimalt, J. O. (2004). Meconio y exposición prenatal a neurotóxicos. Revista Española de, 60(4), 291-296. https://www.seinap.es/wp-content/uploads/Revista-de-Pediatria/2004/REP%2060-4.pdf#page=29
- Malagón, G. M., Martínez, C. A., Castillo, K., Delfín, L., Cruz, E., & Paniagua, M. E. (2008). Síndrome de aspiración de meconio. Lavado traqueobronquial con surfactante y administración de éste como reemplazo. Reporte de caso. Revista Mexicana de Pediatría, 75(6), 270-276.
- Quintero-Villegas, L., Rodríguez-Balderrama, I., & de la O-Cavazos, M. (2012). Incidencia y morbimortalidad del recién nacido con síndrome de aspiración de meconio en un hospital de tercer nivel. Medicina Universitaria, 14(57), 205-10. http://www.medicina.uanl.mx/educacioncontinua/wp-content/uploads/2015/05/MEDICINA_UNIVERSITARIA_57.pdf#page=29
- Valdés Moreno, J., Cardellá Rosales, L., Gómez Álvarez, A. M., & Rojas Palacios, G. (2002). Determinación de variables metabólicas en recién nacidos con presencia de meconio en el líquido amniótico. Revista Cubana de Investigaciones Biomédicas, 21(4), 248-252.
