Vastasyntyneen imemisrefleksi

Jokainen pienen lapsen kanssa aikaa viettänyt on todennäköisesti huomannut, kuinka vauva reagoi heti, jos hänen suunsa lähelle viedään esimerkiksi sormi. Tässä on kyse imemisrefleksistä.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz Martín.

Viimeisin päivitys: 18 helmikuuta, 2021

Ihmisellä on sekä synnynnäisiä että opittuja heijasteita eli refleksejä, joista useimmat katoavat ensimmäisen puolen vuoden aikana keskushermoston ja tahdonalaisten liikkeiden kehittyessä. Heijasteet ovat kehittymässä olevan hermoston päätoimintoja ja motorisia vasteita ärsykkeisiin, ja niiden seuraaminen on yksi tehokkaimmista tavoista selvittää, kehittyykö lapsi odotusten mukaisesti. Imemisrefleksi on tahaton refleksi, jolla tarkoitetaan sitä, että saatuaan nännin tai tutin suuhunsa vauva alkaa imeä. Kyseessä on primitiivinen, kaikilla nisäkkäillä ilmenevä refleksi, jonka puuttuminen on merkki normaalista poikkeavasta kehityksestä.

Mikä vastasyntyneen imemisrefleksi on?

Vauvalla on siis jo syntyessään tietyt vaistot ja refleksit, joita hän tarvitsee selviytymiseen. Vauva on täysin riippuvainen vanhempiensa antamasta hoidosta, ja hänen sisäsyntyiset ja tahattomat kykynsä – kuten imemisrefleksi – ovat olennaisia syömisen ja ylipäätään selviytymisen kannalta.

Vauva harjoittaa imemisrefleksiä jo kohdussa kasvaessaan, mikä voidaan havaita ultraäänitutkimuksessa noin neljä kuukautta hedelmöittymisestä.  Imemisrefleksi on havaittavissa esimerkiksi silloin, kun sikiö imee peukaloaan. Myös lapsivedellä on tärkeä rooli imemisrefleksin kehittymisessä, sillä se kulkee käsi kädessä nielemisrefleksin kanssa.

Tätä prosessia ei tule sekoittaa klassiseen ehdollistumiseen, sillä imemis- ja nielemisrefleksit on koodattu ihmisen geeneihin, aivan kuten pienten nisäkkäidenkin. Harjoituksen myötä lapsi oppii säätelemään toimintojaan niin, että nämä kaksi refleksiä täydentävät toisiaan. Syntyessään vauvan täytyy käyttää imemis- ja nielemisrefleksejä yhdessä pystyäkseen imemään kunnolla ja näin juomaan äidinmaitoa.

Tätä vaistomaista imemisrefleksiä varten ei vaadita äidin rintaa. Laittamalla sormen lähelle vauvan huulia, vauva vastaa ärsykkeeseen imemisliikkeellä. Imemisrefleksi katoaa yleensä vauvan ollessa kuuden – yhdeksän kuukauden ikäinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tämä olisi normaali aika lopettaa vauvan imettäminen tai että vauva ei osaisi enää imeä rintaa.

Tässä vaiheessa vauva alkaa tulla tietoiseksi liikkeidensä toteuttamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että imemisestä on tullut refleksin sijasta tahdonalaista toimintaa. Ennen kuin vauva täyttää yhden vuoden, hän saattaa esimerkiksi torjua rintaa tai tuttipulloa, jos hänellä ei ole nälkä.

Vauvan erilaiset imemistyylit

Imemisrefleksiä voidaan luokitella kahdella tavalla: siitä perspektiivistä, kuinka vauva imee sekä siitä, millainen vaikutus vauvan imemisellä on äitiin. Kumpikin luokittelu jakautuu vielä kahteen alaluokkaan: kypsään ja epäkypsään sekä oikeaoppiseen ja vääränlaiseen imemistyyliin.

Kypsä imemistyyli

Vauvan imeminen voidaan määritellä kypsäksi imemiseksi, mikäli vauva imee 10-30 kertaa keskeytyksettä syödessään. Tämä indikoi sitä, että vauvalla ei ole ongelmia imemisessä, nielemisessä tai hengittämisessä sekä hän kykenee suoriutumaan kaikessa kolmessa syödessään äidin rintaa.

Epäkypsä imemistyyli

Näin on silloin, kun vauvan refleksi toimii epänormaalisti tai siinä ilmenee vaikeuksia. Vauva saattaa imeä kolme – viisi kertaa, jonka jälkeen lopettaa joko levätäkseen tai hengittääkseen. Epäkypsä imeminen voi olla merkki heikosta koordinaatiosta imemiseen vaadittavien impulssien välillä. Kun vauvalla ilmenee vaikeuksia tai hän ei kykene imemään äidin rintaa, voi kyse olla vauvan liian lyhyestä kielijänteestä.

Oikeaoppinen imemistyyli

Oikeaoppinen imeminen tapahtuu sujuvasti ja luonnollisesti, eikä sen tässä mielessä tulisi aiheuttaa minkäänlaista vahinkoa tai ärsytystä äidin rinnalle.  Kypsä imeminen harvoin aiheuttaa vahinkoa äidin rinnoille, mutta niinkin voi joskus käydä.

Vääränlainen imemistyyli

Näin on kyse silloin, kun vauvan imeminen aiheuttaa vahinkoa äidin rinnalle. Vauvan imeminen saattaa aiheuttaa äidille kipuja tai äidin nännit voivat jopa tulehtua. Jos vauvalla on vaikeuksia imemisen kanssa ja hän on alipainoinen, voi kyse olla liian lyhyestä kielijänteestä. On kuitenkin tärkeää huomioida, että kyse ei välttämättä ole patologisesta ongelmasta. Epäkypsä tai vääränlainen imemistyyli voi johtua myös liian varhaisesta tuttipullon tai tutin syömisestä, mikä voi vaikeuttaa vauvan tottumista äidin rinnan ja nännin muotoon.

Muita imemisrefleksin tarkoituksia

Sen lisäksi, että imemisrefleksi mahdollistaa vauvan syöttämisen ongelmitta, se toimii lisäksi kaksisuuntaisena ärsykkeenä. Äidin rinta stimuloi automaattisesti vauvan huulia, jotta ne alkaisivat syömään, ja samanaikaisesti imeminen stimuloi äidin maidontuotantoa. Kaiken lisäksi imemisrefleksillä on vauvaa rauhoittava vaikutus, enemmänkin siitä syystä, että läheinen kontakti äitinsä kanssa tyydyttää vauvan turvallisuuden tunnetta sen sijaan, että kyse olisi syömisestä itsestään. Tästä syystä vauvasta tuntuu mukavalta nukkua äitinsä rinnan päällä, vaikka ei rintaa söisikään.