Pienen lapsen kielen kehitys - Äitiyden Ihme
 

Pienen lapsen kielen kehitys

Jokainen lapsi oppii puhumaan omaan tahtiinsa, mutta yleisesti ottaen olemassa on tiettyjä vaiheita, jotka määrittävät pienen lapsen kielellistä kehitystä.
Pienen lapsen kielen kehitys
Ana Couñago

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Ana Couñago.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Kieli on joukko kielellisiä merkkejä, abstraktioita, joiden avulla ilmaisemme ajatuksemme. Se auttaa meitä kommunikoimaan, mutta lapsen kielen kehitys on pitkä ja monimutkainen prosessi. Vauva alkaa nopeasti syntymänsä jälkeen jokellella, ja ensimmäiseen syntymäpäivään mennessä useimmat lapset ovat sanoneet ensimmäisen sanansa. Tänään tarkastelemme tätä varhaislapsuudessa alkavaa prosessia lähemmin.

“Kielen tarkoitus on antaa ajatukselle sen lopullinen muoto; valmistella sitä intellektuaaliseksi toiminnaksi, osoittaen samalla ihmisen älyllisen toiminnan sosiaalinen luonne – asia, joka erottaa radikaalisti ihmisen eläimestä.”

– Luria

Pienen lapsen kielen kehitys

Syntymästä kuuteen kuukauteen

Ennen kielen oppimista vauva oppii erottamaan ääniä ja kiinnittämään niihin huomiota. Ensimmäisten elinkuukausiensa aikana lapsi alkaa vähitellen:

  • Kääntää päätään ääntä kohti
  • Reagoida äänenpainon muutoksiin
  • Kuunnella musiikkia tarkkaavaisesti

Puolen vuoden ikään mennessä suurin osa lapsista tunnistaa äitinsä kielen perusäänet. Tässä vaiheessa lapset alkavat myös jokeltaa, nauraa ja tuottaa puhetta muistuttavia ääniä.

Pienen lapsen kielen kehitys

Puolesta vuodesta vuoteen

Kun lapsi osaa tunnistaa ja tuottaa ääniä johdonmukaisella tavalla, hänen kommunikaatiotaitonsa muuttuvat yhä taidokkaammiksi. 6-12 kuukauden ikäinen lapsi osaa seuraavia asioita:

  • Kuuntelee muiden puhuessa hänelle
  • Ymmärtää usein käytettyjä ja tavallisia sanoja
  • Vastaa verbaalisiin kysymyksiin
  • Jokeltaa pitkiä ja lyhyitä ääniä
  • Jokeltaa herättääkseen toisen ihmisen huomion
  • Kommunikoi eleillä
  • Matkii tiettyjä puheen ääniä
  • Käyttää kieltä pyytääkseen asioita tai esimerkiksi ilmaistakseen tunteitaan
  • Lausuu ensimmäiset sanansa

Vuodesta kahteen vuoteen

Lapsen fonologiset prosessit kehittyvät ensimmäisen ikävuoden jälkeen. Lapsi alkaa tuottaa tarkempia ääniä ja enemmän sanoja. Hän oppii vähitellen muuttamaan puhettaan kontekstista riippuen ja ylläpitämään keskusteluja. Tämän vaiheen aikana vauva oppii seuraavia asioita:

  • Ymmärtää yksinkertaisia kysymyksiä
  • Nauttii tarinoista ja lauluista
  • Laajentaa jatkuvasti sanavarastoaan
  • Kysyy kysymyksiä ja muodostaa yksinkertaisia lauseita
  • Käyttää kieltä tiedon hankkimiseen ja välittämiseen
Pienen lapsen kielen kehitys

Kahdesta kolmeen vuoteen

2-3 vuoden ikäisenä lapsi jatkaa kielen opettelemista ja kielellisten taitojen parantamista. Hän oppii muodostamaan ensimmäiset monimutkaiset lauseensa. Tässä kehitysvaiheessa lapsi osaa seuraavanlaisia asioita:

  • Käyttää sanoja lähes kaikissa tilanteissa
  • Kehittää tarinoita
  • Käyttää oikeita aikamuotoja
  • Puhua niin, että perheenjäsenet ja muut läheiset ymmärtävät hänen puhettaan
  • Nimetä esineitä

Perheen merkitys lapsen kielen kehityksessä

Vanhemmat ovat lapsen ensimmäisiä opettajia, ja perheen rooli lapsen kielen kehityksessä onkin suuri. Lapsi oppii paremmin kommunikoimaan, kun hänen perheensä ja kotinsa on täynnä kuvia, ääniä ja keskusteluja.

Tässä mielessä vanhempien on hyvä stimuloida lapsen kielen kehitystä ja näin tehostaa oppimista ja kognitiivista kehitystä. Tätä varten heidän tulisi:

  • Käyttää sekä abstraktia että tarkkaa kieltä
  • Aloittaa keskusteluja, jotka eivät liity kodin asioihin
  • Antaa lapselle mahdollisuus osallistua keskusteluihin ja käyttää kieltä erilaisiin perustarpeiden ilmaisemiseen liittyviin toimintoihin

Näin lapsi osaa esikoulun aloitukseen mennessä käyttää kieltä suurimmassa osassa sellaisia tilanteita, jotka vaativat ympäristöön reagoimista, suhtautumista ja samaistumista. Tämä on keskeinen tekijä myös hyvän koulumenestyksen saavuttamiseksi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • National Institute on Deafness and Other Communication Disorders. Etapas del desarrollo del habla y el lenguaje. Estados Unidos: Departamento de salud y servicios humanos de los EEUU.
  • Salvador, M. B. (1996). La importancia del lenguaje oral en educación infantil. Aula de innovación educativa46.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.