Onko vauvan pulauttelu aina normaalia?

3 minuuttia

On normaalia, että vauva pulauttelee ensimmäisinä elinkuukausinaan ruokailun jälkeen. Jos pulauttelu kuitenkin on jatkuvaa tai jatkuu erityisen pitkään, se voi olla merkki terveysongelmista.

Viimeisin päivitys: 30 toukokuuta, 2019

Ruokinnan jälkeinen pulauttelu on normaali ilmiö etenkin lapsen ensimmäisten elinkuukausien aikana. Lähes puolet terveistä vauvoista pulauttelee, eikä tämä tapa useimmiten vaikuta lapsen kehitykseen.

Suurin osa vauvoista lakkaa pulauttelemasta viimeistään saavutettuaan 12 kuukauden iän. Pieni määrä vauvoista pulauttelee kuitenkin niin paljon, että tapa voi vaikuttaa kehitykseen ja kasvuun. Jatkuva tai liian pitkään jatkuva pulauttelu voi myös olla merkki terveysongelmista, joista kerromme lisää alla.

Runsaskaan pulauttelu ei välttämättä ole syy huoleen, mutta usein pulauttelevat vauvat kannattaa punnita säännöllisesti. Lähes aina pulauttelun ollessa oire terveysongelmasta, tilanne on vain väliaikainen, ja se saadaan ratkaistua neuvolan tai lääkärin avulla.

Onko vauvan pulauttelu aina normaalia?

Pulauttelu johtuu yleensä kahdesta pääasiallisesta syystä. Ensimmäinen syistä on lapsen kehittymätön ruoansulatusjärjestelmä ja toinen yksinomaan nestemäinen ruokavalio. Pulauttelu voi kuitenkin joissain tapauksissa johtua myös muista syistä.

Jos vauva pulauttelee toistuvasti ruokinnan jälkeen, ja tapa jatkuu pitkään, hänellä saattaa olla jokin terveysongelma. Ongelmaa on syytä epäillä etenkin pulauttelun jatkuessa vielä lapsen ollessa 10-14 kuukauden ikäinen.

Kehittymätön ruoansulatusjärjestelmä ja väärä ruokintatapa

Pulauttelun pääasiallinen syy on usein ruoansulatuskanavaan johtavan ruokatorven heikko toiminta. Ruokatorvi on elin, joka sallii ruoan kulun vatsaan. Vatsan tehtävänä taas on ruoan varastointi ja puhdistus, minkä jälkeen ruoka toimitetaan osina ohutsuoleen.

Normaalisti ruoansulatusjärjestelmän toiminta on täysin säännelty mahansuun, eli mahalaukun ja ruokatorven välissä sijaitsevan rengasmaisen lihaksen, avulla. Vauvoilla tämä lihas ei kuitenkaan välttämättä toimi vielä täydellisesti. Tämän seurauksena ruokatorvi voi jäädä osittain auki ja aiheuttaa vauvan jo nielemän maidon palaamisen suuhun.

Tällaisessa tapauksessa pulauttelu loppuu itsestään, kun mahansuu alkaa lapsen kehityksen myötä toimia täydellisesti. Lopulta mahansuu työntää ruokaa mahaan ja sulkeutuu sen jälkeen, kuten kuuluukin.

Myös yksinomaan nestemäinen ruokavalio ja huono ruokinta-asento voivat aiheuttaa pulauttelemista. Pieni lapsi ei voi vielä syödä muuta kuin maitoa, mutta ruokailuasentoa on mahdollista muuttaa.

Vauvan huono asento imetyksen aikana tai sen jälkeen saattaa aiheuttaa refluksia. Samoin pienenkin ilmamäärän pääseminen mahaan imemisen aikana voi aiheuttaa ongelmia. Tämän estämiseksi vanhemman on tärkeää röyhtäyttää vauva ruokailun jälkeen.

Äidinmaidon tai korvikkeen määrä ja koostumus ovat myös yleisiä syitä pulautteluun. On siis syytä olla tarkkana esimerkiksi tuttipullon koon, korvikkeen paksuuden ja maidon määrän kanssa. Lisäksi tulisi aina pitäytyä siinä maidon määrässä, jota kyseisen kokoiselle ja ikäiselle lapselle suositellaan.

Allergia ja nenän tukkoisuus

Allergiat ja nenän tukkoisuus vaikuttavat ilman kulkemiseen ja voivat olla syynä ruokailun jälkeiseen pulautteluun. Kärsiessään tukkoisesta nenästä, vauva saattaa pulauttaa refleksinomaisesti hengittämistä helpottaakseen – näin käy usein lapsilla, jotka kärsivät poskiontelotulehduksesta.

Samoin allergiat ja maitointoleranssi voivat aiheuttaa pienellä vauvalla oksentelua. Jos laktoosi tai korvikemaidon sisältämä proteiini ovat syynä ongelmiin, on asiasta keskusteltava lääkärin kanssa.

Vauvan huono asento imetyksen aikana tai sen jälkeen saattaa aiheuttaa refluksia. Samoin pienenkin ilmamäärän pääseminen mahaan imemisen aikana voi aiheuttaa ongelmia.

Refluksitauti

Refluksitaudissa mahan sisältöä nousee toistuvasti takaisin ruokatorveen, mikä aiheuttaa närästystä ja joissain tapauksissa myös muita oireita. Vauvan refluksitaudista puhutaan, kun pulautteluun liittyy myös muita oireita, kuten kasvun taittumista, toistuvia hengitystieinfektioita, hengityskatkoksia tai yöaikaista levottomuutta. Lapsi voi myös vetää niskaansa taaksepäin ojennukseen.

Päätös imeväisen refluksitaudin lääkityksen aloittamisesta pystytään usein tekemään oireiden perusteella, mutta tarvittaessa diagnosoinnissa käytetään ruokatorven happamuusrekisteröintiä ja tähystystä.

Pulauttelu ja mahaportin ahtauma

Mahaportin ahtauma on tila, jossa ruoka ei pääse riittävän nopeasti vatsalaukusta ohutsuoleen. Ongelmasta johtuva oksentelu on tavallisesti pahimmillaan lapsen ollessa 3-8 viikon ikäinen. Oksennuksessa voi näkyä veriviiruja. Jatkuva oksentelu voi vaikuttaa lapsen painon kehitykseen ja aiheuttaa neste- ja suolatasapainon häiriöitä sekä väsymystä.

Mahaportin ahtauma diagnosoidaan vatsan ultraäänitutkimuksella. Mahaportin lihaksiston liikakasvu korjataan pienellä operaatiolla.

Yhteenvetona sanottakoon, että pulauttelu on suurimmassa osassa tapauksia täysin normaalia. Jos vauva pulauttelee erityisen runsaasti ja toistuvasti ruokinnan jälkeen, tulee tilannetta tarkkailla kotioloissa. Jos ongelma ei väisty, on keskusteltava neuvolan hoitajan tai lääkärin kanssa. Ainoastaan lääketieteen ammattilainen pystyy tarvittaessa määräämään oikean hoidon.