Yöllinen myoklonus vauvoilla
 

Yöllinen myoklonus vauvoilla

Unen aikana tapahtuvat lihasnytkähdykset tunnetaan yöllisenä myoklonuksena, ja ne ovat tavallisia vastasyntyneillä.
Yöllinen myoklonus vauvoilla

Kirjoittanut Gladys González

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Kolmen ensimmäisen elinkuukauden aikana vastasyntyneillä on tapana liikehtiä paljon unissaan: he potkivat jaloillaan, ojentelevat käsiään äkillisesti tai kallistavat päätään ylös. Nämä lyhyet kouristukset tunnetaan vastasyntyneen myoklonuksena.

Tällaiset unenaikaiset lihasnytkähdykset ovat lapsilla tavallisia, ja ne kestävät enintään 20 sekuntia. Ne ovat hyvänlaatuisia, joten syytä huoleen ei ole.

Mistä vauvojen yöllinen myoklonus johtuu

Yöllinen myoklonus ilmaantuu ja katoaa nopeasti. Sitä esiintyy pääasiassa vastasyntyneillä ja alle 2-vuotiailla poikalapsilla. Se häviää itsestään, joten hoitoa ei tarvita.

Jos vauva viedään terveystarkastukseen neurologille, hän selvittää, liittyykö myoklonus aivosairauteen vai ei. Jos neurologi vahvistaa, että kyseessä on hyvänlaatuinen lapsuuden myoklonus, sinun on hyvä tietää, että se ei liity mitenkään epilepsiaan.

Tällaisten äkillisten liikkeiden tarkkaa syytä ei ole vielä saatu selville, mutta lääkäreiden mukaan ne syntyvät keskushermostossa nukkuessa.

Ne alkavat, kun saavutetaan unen viides vaihe, joka tunnetaan paremmin nimellä REM (Rapid Eye Movement) -uni. Tässä univaiheessa aivotoiminta vilkastuu.

Jotkut uskovat, että vauvojen tuntema tärähtely vaunuajelun tai keinuttamisen aikana edistää tahattomien liikkeiden ilmaantumista unen aikana. Tätä ei ole kuitenkaan vielä millään lailla vahvistettu.

Lasten hyvänlaatuinen yöllinen myoklonus syntyy keskushermostossa ja ilmaantuu REM-univaiheen aikana.

Onko yöllisestä myoklonuksesta haittaa?

Yöllinen myoklonus ei aiheuta haittaa vauvan terveydelle.

Vastaus on ei. Yöllinen myoklonus on hyvänlaatuista, kohtauksellista liikehdintää. Se jää lopulta pois, eikä siitä ole vauvan terveydelle tai psykomotoriselle kehitykselle mitään haittaa.

Hyvänlaatuinen yöllinen myoklonus sekoitetaan usein muihin sairauksiin, kuten:

  • Epilepsia (joka ilmenee puolivuotiaasta alkaen).
  • Unenaikaiset rytmiset liikehäiriöt tai raajojen jaksottainen liikehäiriö.

Tästä syystä vauvaa kannattaa vahtia päiväunien aikana ja mahdollisuuksien mukaan myös yöllä. Tällä tavoin, jos kohtaus ilmenee, pystyt kertomaan siitä tarkemmin lastenlääkärille.

On olemassa toinenkin hyvin samankaltainen sairaus nimeltä infantiilispasmit, jota esiintyy kolmikuukautisesta kaksivuotiaaksi asti. Tässä sairaudessa nytkähdykset tosin tapahtuvat lapsen ollessa hereillä.

Miten myoklonus saadaan loppumaan

Yöllinen myoklonus on vauvoilla tavallista.

Vastasyntyneiden tulisi nukkua vähintään 16 tuntia vuorokaudessa. Kolmen kuukauden iässä unen tarve lyhenee 15 tuntiin. Yhden vuoden iässä vauvat voivat nukkua jopa 14 tuntia putkeen.

Häiriöttömän unen turvaaminen on luultua helpompaa; vauvan nukkumisympäristöön on vain tehtävä tiettyjä parannuksia.

Unihygienia on vauvojen kasvun ja terveyden kannalta välttämätöntä. Tässä on muutamia vinkkejä, joista voi olla paljon apua.

  • Vältä perhepetiä. Vauva on parasta laittaa omaan sänkyyn tapaturmien välttämiseksi.
  • Jos pinnasänkyä ei ole, vauva on laitettava sängyn keskelle kahden tyynyn väliin. Tyynyt estävät vauvaa kierähtämästä ja putoamasta sängystä.
  • Aseta päiväunille aikataulu.
  • Pidä yllä rentoa ilmapiiriä ennen nukkumaanmenoa. Tähän kuuluu:
    • Hiljennä ääntä vauvan makuuhuonetta lähinnä olevasta televisiosta.
    • Laske kaihtimet alas, jotta makuuhuone on hämärämpi.
    • Puhu hiljempaa.
  • Tarkista vauvan vaippa ennen nukkumaanmenoa ja heräämisen jälkeen, jotta vauvalla on parempi olla.
  • Vauvaa on autettava varovasti vaihtamaan asentoa nukkumisen aikana, kunnes hän oppii kääntymään itse.
    • Asiantuntijat eivät suosittele vauvojen nukuttamista mahallaan, sillä se on yksi kätkytkuoleman riskitekijöistä mahdollisen uloshengityksessä poistuvan hiilidioksidin sisäänhengityksen vuoksi.

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Carballo R. H, Yépez I, et al. Mioclonías neonatales benignas del sueño. Archivos Argentinos de Pediatría. 1998. 96.
  • Yépez I, Vásquez González E, et al. Mioclonías benignas de la infancia temprana: revisión de la literatura a propósito de dos casos clínicos. Revista Ecuatoriana de Neurología. 2006. 15 (1).

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.