Kolmas kuukausi: vauvan aistit ja liikkeet kehittyvät vauhdilla

Vauvan kolmannen kuukauden aikana hänen näkö- ja kuuloaistinsa tulevat tarkemmiksi, ja hänen liikkeensä muuttuvat tarkoituksenmukaisemmiksi, vaikka ne eivät vielä olekaan kovin koordinoituja.

Ja mitä tulee vauvasi ulkonäköön, käsivarsiin ja jalkoihin muodostuu ihopoimut, ja kasvonpiirteet alkavat näkyä selkeästi. Olet varmasti tähän mennessä rakastunut jo pienesi hymyyn, jota hän ei epäröi näyttää aina kun vain tilanne sallii.

Tässä vaiheessa vanhemmat saavat nähdä, kuinka vauva kasvaa todella kovalla vauhdilla. Keskimääräinen paino on noin 6,2 kg ja keskimääräinen pituus non 60 senttiä.

Vauva on hyvin tarkkaavainen ympäristönsä suhteen, ja etenkin koskien ääniä ja musikkia. Nyt on hyvä aika aloittaa stimuloivien harjoitteiden kanssa, joihin kuuluu esimerkiksi sellaisten lelujen antaminen, jotka ääntelevät tai joissa on valot (kunhan nämä lisät eivät ole vaarallisia).

Anna lapsesi kuunnella hiljaista musiikkia sekä loiskia ja leikkiä vedessä kylvetyksen aikana.

Vauvan ominaisuudet kolmantena kuukautena

Kolmantena elinkuukautena eräät vauvan aisteista ovat jo melko kehittyneet, ja kuten jo mainitsimmekin, näkö (joka tulee olemaan täysin optimaalisella tasolla kuudentena kuukautena) ja kuulo ovat tässä vaiheessa jo tarkat.

Toisin kuin ensimmäisen ja toisen kuun aikana, vauva pystyy nyt osoittamaan, koskemaan ja jopa tarttumaan niihin tavaroihin, jotka häntä kinnostavat.

Muita muutoksia, joita lapsesi tulee kokemaan tässä vaiheessa, ovat seuraavat:

• Hän pystyy nostamaan päätään, kun hän makaa vatsallaan. Tulet näkemään vähittäisen kehityksen vauvassasi päivä päivältä.
• Hänen unensa kestää pidempään. Yön aikana hän pysyy unessa pidemmän aikaa ilman, että hän joutuu heräämään syömään. Jos hänellä on ongelmia nukkua, voit edistää uneen vaipumista luomalla rutiiinin, jonka avulla hän tottuu yöllä nukkumiseen. Kylvetys, valojen sammuttaminen, tarinan lukeminen tai vauvallesi puhuminen ovat kaikki aktiviteetteja, jotka voivat auttaa.
• Hän päästää enemmän ääniä kuin aikaisemmin, vaikka hän vain jokeltaisikin (toistaiseksi).
• Hän pystyy tunnistamaan ihmisiä ja tavaroita.
• Hän liikkuu aika lailla. Hän potkii maatessaan maassa, ja hän on levoton ja voi jopa yrittää nousta pystyyn (vaikka hän ei vielä onnistuukaan), kun pidät häntä kiinteällä alustalla.

Muista, että nämä ovat vain suuntaa antavia kuvauksia, ja todellisuudessa kehitys vaihtelee vauvasta toiseen.

Ruokinta vauvan kolmannen kuukauden aikana

Moni äiti huomaa, että kolmannen kuukauden aikana vauva juo vähemmän maitoa ja että hänen huomionsa siirtyy muualle imetyksen aikana tai hän jopa itkee syödessään.

Tämä yhdistettynä painonnousun hidastumiseen (mikä on odotettavissa asiantuntijoiden mukaan) saa vauvan ajattelemaan, että hän ei syö tarpeeksi.

Tämä on kuitenkin normaalia. Ensinnäkin vauva on hyvin tehokas imemisessä, joten hän saa otettua saman määrän maitoa kuin aiemminkin, mutta vähemmässä ajassa.

Toiseksi huomion suuntautuminen muualle on ymmärrettävää, sillä vauvan aivot ja aistit kehittyvät nopeasti tässä vaiheessa. Tämä voi aiheuttaa yllättymistä ja saada ensimmäisen kuvan tai äänen sumentumaan.

Lopuksi vielä sellainen asia, että jos äiti tuntee tuottavansa vähemmän maitoa, tämä voi johtua siitä, että rintarauhasten valmius tuottaa maitoa perustuu kysyntään. Tämän vuoksi voidaan huomata vuotamisen loppuminen toisessa rinnassa.

Tätä ei kuitenkaan tulisi tulkita siten, että vauva ei enää ole kiinnostunut ruoasta. Vauvat syövät tarpeen mukaan, eivät velvollisuudesta – kun vauvasi on näkäinen, hän tulee kyllä syömään.

Äidin paluu töihin

Suomessa äitiysloma on pitkä, mutta monissa maissa se loppuu 60:n päivän jälkeen tai kahdeksan viikon kuluttua synnytyksestä. Tämä saa usealla äidillä aikaan monenlaisia tunteita.

Ensinnäkin on se tyydyttävä tunne, kun äiti pääsee takaisin tavallisiin tekemisiinsä – hän palaa taas työelämään ja sosiaaliseen maailmaan.

Kun on pari kuukautta hoidettu vastasyntynyttä hyvin suurella vaivalla, takaisin töihin meneminen (josta moni kovasti valittaa) tuntuu usean äidin mielestä paljon helpommalta – lähes “lomalta”.

Tietysti voi käydä myös toisinpäin. Jos äiti menee pois kodin piiristä hetkeksi ja näkee asiat uudesta näkökulmasta, tämä voi olla avuksi oman elämän suunnan pohtimisessa ja parhaan vaihtoehdon valitsemisessa tulevaisuutta ajatellen.

Toisaalta tietysti töihin palaamiseen liittyy se tuska, kun vauva joudutaan jättämään kotiin. Olet tottunut hänen seuraansa ja mietit, tuleeko hän huomaamaan sen, että olet poissa. Ja ennen kaikkea mietit, pystyykö vauvasi pärjäämään ilman sinua.

Mitä sitten siinä vaiheessa teen, kun on aika palata töihin äitiyslomalta? Alatko etsiä sopivaa lastenhoitajaa? Vai jätätkö vauvasi isovanhempien hoivaan? Totuus asiasta on se, että ei ole olemassa mitään taikaratkaisua tähän ongelmaan.

Mieti asiaa, puhu siitä rakkaittesi kanssa ja kokeile myös eri vaihtoehtoja lyheysti, jotta näkisit, mitä kaikkia tunteita ne sinussa herättävät. Asiantuntijan apu ei myöskään ole haitaksi näissä tilanteissa. Psykoterapeutti tai imetyksen asiantuntija voi antaa hyvin arvokkaita neuvoja.

Tärkeää tässä on se, että etsitään oikeaa ratkaisua samalla kun opetellaan tulkitsemaan omia tunteita, kuten myös vauvan tunteita. Sinun tulee päättää, mikä on parhas valinta, jotta voisit käydä tämän vaiheen – töihinpaluun tai kotiin jäämisen – läpi onnellisena ja tuntien täyttymystä.