Keskosvauvan varhainen stimulointi
Täysiaikaisen raskauden kesto on 40 viikkoa. Ennenaikaisesti eli ennen 37. raskausviikkoa syntynyttä lasta kutsutaan keskoseksi. Keskosvauvan varhainen stimulointi on tärkeää vauvan kehityksen tukemiseksi. Siinä on kuitenkin aina otettava huomioon lapsen ikä ja se, kuinka ennenaikaisesti hän syntyi. Vauvan kehitystasoa voidaan arvioida laskemalla, kuinka vanha hän olisi, jos hän olisi syntynyt täysiaikaisena.
Keskosvauvan varhainen stimulointi tarkoittaa erilaisten harjoitusten ja menetelmien hyödyntämistä lapsen kehityksen tukemiseksi ja seuraamiseksi. Niitä voidaan hyödyntää sekä tapauksissa, joissa lapsella ilmenee kehityksellistä viitettä, että tapauksissa, joissa tällaisia poikkeamia ei ole. Lasta ei milloinkaan saa pakottaa asioihin, joihin hän ei vielä ole valmis, eli harjoittelussa on aina kunnioitettava lapsen tahtia ja valmiuksia. Esimerkiksi keskiverto puolivuotias kykenee jo istumaan ilman tukea, mutta keskosvauva ei tähän välttämättä pysty, ja aikuisen tulee aina ohjata häntä istumaan oikein tarjoamalla tukea ja apua.
Miksi keskosvauvan varhainen stimulointi on tärkeää?
Ennenaikaisesti syntynyt lapsi ei ehdi kehittyä äitinsä kohdussa yhtä paljon kuin täysiaikainen lapsi, minkä vuoksi hänen kehityksessään ja kasvussaan voi ilmetä viiveitä. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää lapsen kronologisen ja niin sanotun mukautetun iän ero. Ensimmäinen ikä viittaa siihen, milloin vauva on syntynyt, ja jälkimmäinen siihen, milloin hänen olisi pitänyt syntyä eli laskettuun aikaan. Arvioitaessa keskosvauvan kehitystä tulee ottaa huomioon nimenomaan mukautettu ikä.
Varhaisesta stimuloinnista on keskosvauvalle muun muassa seuraavia hyötyjä:
- Varhaiseen stimulointiin kuuluva hieronta tukee painon ja koon kehitystä ja auttaa parantamaan ärtyneisyyttä ja seurallisuutta.
- Varhaisen stimuloinnin avulla voidaan havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollisia kehityksellisiä häiriöitä tai oppimiseen liittyviä vaikeuksia.
- Varhainen stimulointi auttaa ehkäisemään kognitiivisia, sosiaalisia ja motorisia poikkeavuuksia.
- Varhainen stimulointi auttaa parantamaan ja vahvistamaan vanhemman ja lapsen välistä sidettä.
- Parantunut elämänlaatu. Varhainen stimulointi tarjoaa lapselle suuria kehityksellisiä etuja ottaen huomioon koko lapsen keskushermoston kapasiteetin.
- Kaikki varhaisen stimuloinnin harjoitukset edistävät lapsen henkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä taitoja.
- Kaikki yllä mainitut tekijät parantavat vauvan elämänlaatua yleisesti.
Harjoitukset keskoselle
Varhaisen stimuloinnin harjoitusten on tärkeää olla kokonaisvaltaisia, eli niillä on hyvä työstää kaikkia lapsen kehityksen osa-alueita. Harjoitukset keskittyvät neljään kehityksen alueeseen.
Kognitiivinen kehitys
Kognitiivisen kehityksen tukemiseksi vauvalle voidaan kertoa erilaisia tarinoita erilaisia äänensävyjä käyttäen ja esimerkiksi eläinten ääniä jäljitellen. Myös musiikki on tärkeä työkalu, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että se auttaa edistämään lapsen kognitiivista kehitystä.
Sensomotorinen kehitys
Tämän osa-alueen harjoitukset keskittyvät maksimoimaan keskosvauvan fyysiset, kommunikatiiviset ja mentaaliset taidot. Samalla niiden tarkoituksena on tehostaa keskushermoston kapasiteettia. Leikki on tässä tärkein stimulointikeino.
Kielen kehitys
Yksi tehokas harjoitus on olla lapsen kanssa kasvokkain ja tehdä silmillä, suulla, nenällä ja kulmakarvoille erilaisia liikkeitä. Tällä tavoin lapsi oppii tunnistamaan erilaisia ilmeitä. Aikuinen voi esimerkiksi näyttää kieltä, puhaltaa posket täyteen ilmaa tai laulaa ja ilmeillä yhtä aikaa.
Kiintymyksellinen ja emotionaalinen kehitys
Tämän tyyppisissä harjoituksissa vanhemmilla on erittäin tärkeä rooli. Fyysinen kontakti on äärimmäisen tärkeää keskosvauvalle, joten vanhempien tulee antaa lapselle runsaasti halauksia ja hellyyttä. Myös katsekontakti, hymyileminen ja lasta nimellä kutsuminen ovat merkittävässä osassa vauvan kehityksen tukemisessa.
Vauvan kasvaessa harjoitukset tulee mukauttaa hänen rytmiinsä. On tärkeää pitää mielessä, että jokainen lapsi kehittyy ja kypsyy omaan tahtiinsa, ja tätä tahtia tulee kunnioittaa. Lasta ja etenkään keskosvauvaa ei tule koskaan pakottaa mihinkään harjoitukseen, jota hän ei halua tehdä.
