Hampaiden ageneesi lapsilla: mitä tulee tietää
Hampaiden ageneesi on suun ongelma, joka voi koskettaa sekä lapsia että aikuisia. Se tarkoittaa yhden tai useamman hampaan puuttumista suusta. Sen voi näkyä myös maitohampaan jäämisenä suuhun: hammas ei putoa, koska ei ole pysyvää hammasta, joka työntäisi sen ulos. Jatka lukemista saadaksesi lisätietoja hampaiden ageneesista lapsilla.
Hampaiden ageneesi lapsilla
Hampaiden ageneesi on yhden tai useamman hampaan muodostumatta jäämistä. Kun hammas ei muodostu luun sisään, lapsen hampaisto on epätäydellinen. Vaikka tämä voi tapahtua sekä väliaikaisissa että pysyvissä hampaissa, se on yleisempää lopullisissa hampaissa. Se vaikuttaa eniten viisaudenhampaisiin, lateraalisiin etuhampaisiin ja premolaareihin.
Hampaan puuttuminen ei tässä tapauksessa johdu siitä, että se on irronnut suusta tai ei ole vielä puhjennut. Ageneesissa hammasta ei ole muodostunut lainkaan, eli sitä ei ole olemassa.
Hampaiden ageneesi lapsilla: eri muodot
Hampaiden ageneesi voidaan luokitella seuraaviin muotoihin:
- Hypodontia: 1–5 yksittäistä hammasta puuttuu. Tämä on yleisin ageneesin muoto.
- Oligodontia: Hammaskaaresta puuttuu yli 6 hammasta. Puhjenneet hampaat ovat yleensä poikkeavia.
- Anodontia: Tämä on ageneesin vakavin muoto, ja se tarkoittaa kaikkien hampaiden puuttumista.
Hampaiden ageneesi voi olla unilateraalista, kun se vaikuttaa vain toiselle puolelle suuta, tai bilateraalista, kun sitä esiintyy molemmilla puolilla suuta.
Hampaiden ageneesin syyt lapsilla
Monet tekijät voivat vaikuttaa hampaiden muodostumiseen ja aiheuttaa ageneesia lapsilla. Niitä voivat olla seuraavat:
- Perinnöllinen osatekijä: Yhden tai useamman hampaan muodostumatta jääminen useilla perheenjäsenillä.
- Geneettinen komponentti ja kromosomipoikkeavuudet: Lapsilla hampaiden ageneesi liittyy yleensä muihin sairauksiin, kuten huulihalkioon, Downin oireyhtymään tai ektodermaaliseen dysplasiaan.
- Haitallisten tekijöiden vaikutus äidissä raskauden aikana: Ageneesi voi liittyä tiettyihin tartuntoihin tai sairauksiin, kuten kuppaan, tuberkuloosiin, riisitautiin, vihurirokkoon ja aliravitsemukseen, erityisesti raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.
Miten hampaiden ageneesi vaikuttaa lapsen suun terveyteen?
Jokaisella hammaskaaren muodostavalla hampaalla on oma paikkansa ja tehtävänsä suussa. Yhden tai useamman hampaan puuttuminen muuttaa suuontelon tasapainoa, toiminnallisuutta ja estetiikkaa. Selkeimmin se näkyy yleensä hymyssä. Yksi tai useampi puuttuva hammas voi aiheuttaa kiusaamista tai häpeää ja vaikuttaa lapsen itsetuntoon ja sosiaaliseen kehitykseen.
Lisäksi hampaiden puuttuminen vaikuttaa pureskeluun ja puheen kehittymiseen. Toisaalta suussa olevien hampaiden asento muuttuu puuttuvien hampaiden kompensoimiseksi. Näin ollen joitakin ageneesin seurauksia ovat hampaiden virheasennot ja purentaongelmat.
Hampaiden ageneesin diagnosointi ja hoito
Hampaiden ageneesin varhainen havaitseminen mahdollistaa monien mainittujen ongelmien ennaltaehkäisyn. Säännölliset hammaslääkärikäynnit varhaisesta iästä lähtien ovat erittäin tärkeitä häiriön diagnosoimiseksi ajoissa.
Mahdolliset hoidot
Hoito riippuu hammastyypistä, puuttuvien hampaiden määrästä ja lapsen iästä. Lisäksi tulee ottaa huomioon suussa olevien hampaiden koko, lapsen kasvojen rakenne ja mahdollisen virhepurennan korjaaminen.
Usein ageneesin aiheuttama rako suljetaan oikomishoidolla. Koje oikoo muut hampaat, kunnes aukko umpeutuu. Hampaita saatetaan joutua vielä hiomaan oikeaan muotoon niiden täyttämän tilan mukaisesti. Joissakin tapauksissa hammaslääkäri voi katsoa aiheelliseksi käyttää tilanpitäjää implantin tai proteesin asettamiseksi aikuisiässä.
Jos maitohampaat pysyvät suussa rautahampaiden puuttumisen vuoksi, ne on tärkeää pitää terveinä. Tässä tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
Milloin käydä hammaslääkärissä?
Hammaslääkärikäynnit kannattaa aloittaa lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana, ja tarkastuksia jatketaan puolivuosittain. Tarkastuksissa voidaan havaita lapsen suuongelmat ja seurata hampaiden puhkeamista ja suurakenteiden kehitystä.
Jos lapsellasi ei vielä 3-vuotiaanakaan ole kahtakymmentä maitohammasta, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Näin kannattaa tehdä myös silloin, jos väliaikaiset hampaat eivät putoa odotetussa iässä tai pysyvät hampaat eivät ilmesty maitohampaiden putoamisen jälkeen.
Tämä saattaa johtua lapsen omasta kehitystahdista, mutta myös hampaiden ageneesi on mahdollinen. Kun ageneesi havaitaan ajoissa, lapselle voidaan valita parhaat hoitovaihtoehdot.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Echeverri Escobar, J., Restrepo Perdomo, L. A., Vásquez Palacio, G., Pineda Trujillo, N., Isaza Guzmán, D. M., Manco Guzmán, H. A., & Marín Botero, M. L. (2013). Agenesia dental: Epidemiología, clínica y genética en pacientes antioqueños. Avances en Odontoestomatología, 29(3), 119-130.
- Loor Alvarado, F. A. (2021). Estado actual de la agenesia en dentición permanente (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
- Mocha Medina, L. M. (2021). Agenesia en dentición permanente (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
- Casa Machuca, M. H. (2018). Prevalencia de dientes supernumerarios y agenesia dental en pacientes escolares con fisura labiopalatina en el instituto nacional de salud del niño, 2016-2017.
- Mendoza-Hernández, C., Sosa-Velasco, T. A., Sánchez-Sánchez, M., & Hernández-Antonio, A. Agenesia dental, alteración del desarrollo dental y síndromes relacionados.
- Yagnam Díaz, K., Rozas Escobar, I., Abdala Torres, N., Monsalve, V. R., & Tapia Soler, C. (2020). Prevalencia de agenesia dental en pacientes evaluados en ortodoncia, Santiago de Chile. Odontología Vital, (32), 57-62.
- Román-Hernández, S., Viridiana, J., Pozos-Guillén, A., Martínez-Rider, R., Ruiz-Rodríguez, S., Garrocho-Rangel, A., & Rosales-Berber, M. Á. (2020). Evaluación radiográfica de la presencia/agenesia de terceros molares en una población infantil Mexicana. Odovtos International Journal of Dental Sciences, 22(1), 113-121.
- Neagu, D., Casal-Beloy, I., Rey, R. L., & López-Cedrún, J. L. (2020, June). Agenesia dental. In Anales de Pediatría (Vol. 92, No. 6, pp. 385-386). Elsevier Doyma.
- Santa, M. R., León, N. E., & Guerrero, J. P. M. (2019). Manejo oportuno de paciente con hipoplasia maxilar y agenesia dental. Reporte de Caso Clínico. Cuaderno de investigaciones: semilleros andina, (12), 212-219.
- Oviedo, D. M. G., Sepúlveda, D. E., & Hernández, H. I. (2018). Rehabilitación de dientes primarios: Caso clínico de agenesia dental permanente. Revista Mexicana de Estomatología, 5(1), 58-60.
