Mikä on ravistellun vauvan oireyhtymä?
Ravistellun vauvan oireyhtymä on yksi lapsen kaltoinkohtelun traagisimmista ja tavallisimmista seurauksista. Sillä tarkoitetaan tahallisesta ravistelusta ja joskus myös lyömisestä johtuvaa pienen lapsen aivojen, silmien ja mahdollisesti myös kaularangan alueen vammaa.
Vauvan pää on pieni ja hauras, mutta kuitenkin suuri suhteessa vartaloon. Myös aivot ovat suuret suhteessa kalloon, ja vauvan ravisteleminen voi tuhota aivomassaa sen osuessa luuhun. Kovakalvonalaiset verenvuodot, muut aivovammat ja verkkokalvojen verenvuodot ovat tavallisia voimakkaan ravistelemisen aiheuttamia ongelmia. Ravistelu voi aiheuttaa jopa kuolemaan johtavia hengitysvaikeuksia. Noin puolessa tapauksista ravistelu ei aiheuta ulkoisia vamman merkkejä, mikä tekee ongelman havaitsemisen ja diagnosoimisen vaikeaksi.
Mikä on ravistellun vauvan oireyhtymä?
Jo lyhyt, alle kymmenen sekuntia kestävä ravistelu voi riittää vammojen syntymiseen. Vaikka ravistellun vauvan oireyhtymästä puhuttaessa viitataan tahalliseen kaltoinkohteluun, lapselle voi aiheutua vammoja melko lievästäkin ravistelusta. Älä siis juokse vauva käsivarsillasi ja varo lapsen liian nopeaa ylös nostamista ja alas laskemisesta sekä lapsen ilmaan heittämistä. Pienikin kolaus voi aiheuttaa vastasyntyneelle tai pienelle vauvalle vamman. Jopa pehmeän esineen osuma – esimerkiksi tyynyllä lyömisen tai patjalle pudottamisen yhteydessä – voi aiheuttaa vahinkoa.
Oireyhtymä on yleisin pienillä lapsilla, mutta sitä voi esiintyä jopa viisivuotiailla. Alle 2-vuotiaan lapsen aivot ovat vasta kehittymässä, minkä vuoksi vamman seuraukset ovat tuhoisampia ja toipuminen huonompaa kuin vanhemmilla lapsilla. 2-3 kuukauden ikäisten lasten niskan lihaksisto on heikko ja pään massa suuri muuhun vartaloon nähden, joten näin pienen lapsen ravistelu voi olla erityisen kohtalokasta.
Ravistellun vauvan oireyhtymän oireet
Kun lapsi viedään hoitoon, saattaja ei yleensä mainitse oma-aloitteisesti vauvaan kohdistetusta ravistelusta. Tämän vuoksi vamman aiheuttajasta ei tässä vaiheessa ole tietoa, ja lääkärin voi olla vaikea tunnistaa ongelmien syytä.
Ravistellun vauvan oireyhtymän aiheuttamat yleisimmät oireet ovat:
- Tajuttomuus
- Hengitysvaikeudet
- Heikentynyt näkökyky
- Kouristukset
- Uneliaisuus
- Ruokahalun puute tai oksentelu
- Normaalista poikkeava käytös
- Valppauden puute
- Ihon sävyn muutokset ja kalpea tai sinertävä iho
Kuinka toimia, jos todistat vauvan ravistelua?
Olipa kyseessä sitten vauvan vanhempi tai lapsenvahti, ihminen saattaa stressaantua vauvan jatkuvasta itkusta ja ravistaa lasta impulsiivisesti. Saatat joutua todistamaan tilannetta, jossa perheenjäsenesi tai vieras ihminen ravistelee vauvaansa. Saipa lapsi tilanteessa vammoja tai ei, käytökseen on puututtava ja siitä on raportoitava viranomaisille, sillä kyseessä on pahoinpitely.
Jos vauva loukkaantuu tilanteessa, häntä täytyy auttaa välittömästi joko soittamalla ambulanssi tai viemällä lapsi kiireesti ensiapuun. Jos lapsi on lakannut hengittämästä, pyörtynyt tai kouristelee, voidaan hänelle antaa ensiapua. Koska kyseessä on pään tai niskan vamma, on turvallisinta, että lasta hoitavat koulutetut ammattilaiset.
Ravistellun vauvan oireyhtymä on luonnollisesti parempi estää kuin hoitaa. Ole varovainen käsitellessäsi vauvaa, jotta et tule vahingossa ravistelleeksi tätä. Varmista, että kaikki lastasi hoitavat ovat kärsivällisiä ja luotettavia henkilöitä. Ravisteleminen ei rauhoita itkevää lasta ja on äärimmäisen vaarallista. On monia muita tapoja rauhoittaa itkevä lapsi. Jos olet väsynyt tai stressaantunut, pyydä apua läheisiltäsi saadaksesi lepoa.
Vauva voi itkeä monesta syystä, joista osa selviää tarkistamalla, sattuuko lapseen tai häiritseekö häntä jokin muu asia. Itkeminen ei vahingoita vauvaa, mutta hänen ravistamisensa sen sijaan on erittäin vaarallista. Jos lapsi kärsii jo ravistellun vauvan oireyhtymästä, on ensisijaisen tärkeää, että lääkäri saa tietää kaikista oireista ja on selvillä kaikesta relevantista tiedosta. Tärkeintä on aina lapsen terveys.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Campos Rufo, M. El síndrome del niño sacudido. Cuad Med Forense, 12(43-44), Enero-Abril 2006.
- P. Abenia Usón, S. Ferraz Sopena, F. Guirado Giménez, J.A. Rábano Rodríguez, A. Gastón Faci, F.J. López Pisón. Encefalopatía aguda y colección pericerebral en el “síndrome del lactante sacudido”. An Esp Pediatr 1999;50:610-612.
