Raskauden vaikutus aivoihisi
Hei äiti. Tänään haluaisin puhua sinulle raskauden vaikutuksista aivoihisi. Läsnäoloni muuttaa pysyvästi ajattelutapaasi ja tunteesi. Aloitan aivan alusta, jotta ymmärtäisit: siitä hetkestä lähtien, kun sinä ja minä kohtaamme ensi kertaa.
Ensimmäinen sinulle tapahtuva asia on progesteroniksi kutsutun hormonin virtaaminen kehosi läpi, äiti. Rintasi herkistyvät, mutta aivosi rentoutuvat. Alussa huomaat, että koet itsesi usein uniseksi ja tarvitset normaalia enemmän lepoa ja ruokaa.
Olen syypää noihin hormoneihin, jotka stimuloivat janosta ja nälästä vastuussa olevia paikkoja aivoissasi. Sanotaan vain, että minun täytyy saada syödä! Tämä tarkoittaa, että sinun on tuotettava enemmän verta varmistaaksesi, että saan kaikki tarvitsemani ravintoaineet.
Älä huoli, on normaalia pitää vesipulloa aina kädessäsi ja ettet halua mennä kovin kauas kylpyhuoneesta. Luultavasti samasta syystä aivosi himoitsevat tiettyjä ruokia tai koet tietyt tuoksut etoviksi.
Koska et halua syödä mitään, mikä saattaisi vahingoittaa minua, monet asiat inhottavat sinua. Joskus tunnet jopa pahoinvointia. Älä ole huolissasi, juuri tällainen on ensimmäinen kolmannes. Nämä muutokset ovat raskauden tavallisia vaikutuksia.
Sinun tulisi tietää, että progesteronitasosi nousevat jopa kymmenkertaisiksi raskauden toisen ja neljännen kuukauden välisenä aikana ja että sen vaikutukset ovat yhtä voimakkaita kuin rauhoittavalla lääkkeellä kuten Valiumilla. Ajattele, että aivoihisi tulvii rauhoittavia. Joten rentoudu – haluan vain, että suojelet meitä molempia stressistä.
Neljän kuukauden kohdalla
Neljännen raskauskuukauden jälkeen aivosi ovat enemmän tai vähemmän tottuneet hormonaalisiin muutoksiin. On todennäköistä, että voit nyt syödä normaalisti ja saatat tuntea itsesi hieman enemmän ahdistuneeksi.
Aivosi tietoiset ja alitajuntaan kuuluvat osat keskittyvät siihen, mitä kohdussasi tapahtuu, kodissani. Täällä on hienoa, äiti, mahasi on kodikas paikka. Tykkään kuunnella sydämen lyöntejäsi ja tuntea lämpösi.
Mutta älä asetu liian mukavaksi, äiti! Haluan sinun tietävän, että olen täällä. Joten viidennestä kuukaudesta eteenpäin alat todennäköisesti tuntemaan jotain, mikä on kuin kaasukuplia vatsassasi. Saatat ajatella, että se on vain normaalia aterian jälkeistä kaasua, mutta se ei ole.
Aivosi jo tietävät tämän tarkoittavan, että liikun. Alat olla tietoinen läsnäolostani. Aivosi ovat muuttuneet ja herkistäneet hajuaistiasi; se on tehnyt sinusta nälkäisemmän, janoisemman. Tiedätkö miksi? Rakkauden takia.
Olet jo tutustumassa minuun. Tunnet minun pienet potkuni ja tiedät, kun liikun. Lyön vetoa ettet malta odottaa pitää minua ja katsoa minuun. Isä ja muut ympärilläsi olevat ihmiset varmasti haluavat nähdä liikkumistani myös ja kuunnella sydämen sykettäni vatsasi läpi.
Progesteronin rauhoittava vaikutus
Estrogeenien nousu auttaa meitä torjumaan stressihormoneja, kun olen sisälläsi, äiti. Tiesitkö, että sekä ruumiini että suojanani oleva istukka tuottavat niin paljon kortisolia (stressihormonia), että raskauden loppuvaiheessa kehosi on täynnä sitä, aivan kuin olisit harrastanut uuvuttavaa fyysistä liikuntaa.
Nämä hormonit eivät kuitenkaan saa sinua stressaantuneeksi tai ainakaan tyypillisellä tavalla. Mitä ne todella tekevät, on auttavat sinua olemaan tietoinen siitä mitä syöt, oletko turvallisessa paikassa ja onko kaikki ympärilläsi kunnossa.
Ne auttavat sinua keskittymään itseesi ja minuun sekä huolehtimaan meistä molemmista. Myös aivosi koko ja rakenne voivat muuttua. Aivosi saattavat kutistua hieman raskauden viimeisten kuuden kuukauden aikana aina syntymään saakka.
Äiti, minä kutistin aivojasi! Mutta älä huolehdi siitä, ne palaavat myös takaisin normaaliksi. Ne vain pyrkivät kääntämään sivuteitä kolmen kaistan moottoriteiksi. Toisin sanoen et menetä kykyjä vaan hankit uusia. Ja ennen kuin tulen ulos maailmaan, aivosi palaavat normaalikokoonsa.
Lasketun päiväni lähestyessä
Syntymäni lähestyessä alat huolehtia minusta paljon. Ihmettelet luultavasti miten suoriudumme edessämme olevasta suuresta hetkestä ja toivot, että selviämme molemmat terveinä ja turvallisesti.
Joten, sinä olet erittäin varuillasi. Sinä vaaput kuin ankka, viimeisillä vähäisillä voimillasi. Synnyn, kun olen valmis, äiti. Älä odota minun pitävän kiinni aikatauluistasi.
Kun lapsivetesi menee, aivosi täyttyvät oksitosiinilla saaden kohtusi supistelemaan. Progesteronitasosi (sama hormoni, joka aiemmin rauhoitti meitä) laskee. Kehossasi virtaava oksitosiini ja dopamiini luovat uusia hermosolujen yhteyksiä aivoihisi.
Ja sitten tulen ulos ja tapaat minut ensimmäistä kertaa. Sinä olet niin uupunut, että näkösi saattaa olla hämärtynyt, mutta aivosi ovat valmiina rakastamaan minua. Heti kun haistat minut, kosketat minua ja katsot minuun, pystyt erottamaan minut muista vauvoista hämmästyttävällä tarkkuudella.
Sinun vahvuutesi ja tahtosi huolehtia minusta tulee olemaan juurtunut aivoihisi ikuisesti. Sinusta tuntuu, että voit pysäyttää liikkuvan kuorma-auton kehollasi suojellakseni minua. Mikään ei estä meitä nyt.
Luultavasti kehität suurempaa spatiaalista muistia. Yksi raskauden vaikutuksista on, että tulet joustavammaksi, tehokkaammaksi ja rohkeammaksi – nyt ja loppuelämäsi ajan. Aivosi ovat valmistelleet sinua rakastamaan minua ja pitämään minut vierelläsi.
Tässä tämä on, äiti, tämä on ikuista. Toivon sinun ymmärtävän nyt miksi rakastamme toisiamme niin paljon. Se tuntuu taianomaiselta, eikö? Eikö ole ihmeellistä, että voimme kasvaa yhdessä ja tehdä toisistamme yhä parempia?
Minulla ei ehkä ole sanoja ilmaista sitä juuri nyt, mutta näytän sen halauksilla, suukoilla ja suurella rakkaudella… loppujen lopuksi, opin parhaimmalta!