Päiväkirjan pitämisen hyödyt

Tänä päivänä, kun käytössämme on erilaisia elektronisia laitteita ja sovelluksia, perinteinen päiväkirjan kirjoittaminen nähdään usein vanhanaikaisena tapana. Päiväkirjan pitämisen hyödyt ovat kuitenkin moninaiset sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnillemme. Parhaimmillaan se voi parantaa elämänlaatua huomattavasti.

Kirjoittaminen on rentouttavaa ja edistää henkilökohtaista reflektiota. Parhaassa tapauksessa päiväkirjan pitäminen lisää luovuutta ja auttaa käsittelemään tunteita ja kehittymään ihmisenä. Päivittäisten kokemusten purkaminen tyhjälle paperille on kuin henkilökohtainen istunto terapeutin kanssa. Vaikka sähköinen päiväkirja tai blogikin ovat positiivisia asioita, ne eivät aja täysin samaa asiaa kuin konkreettisen, paperisen päiväkirjan pitäminen.

Päiväkirjan pitämisen hyödyt

1. Kirjoittaminen tukee henkistä hyvinvointia

Kirjoittaminen on hyvä tapa jäsennellä ajatuksia. Etenkin stressaavien ja muiden tunnepitoisten asioiden purkaminen paperille parantaa tutkitusti oloa, vähentää masennusoireita ja lisää psykologista hyvinvointia. Päivittäisten tapahtumien ja ajatusten ylös kirjaaminen auttaa pääsemään eroon negatiivisesta energiasta ja myrkyllisistä ajatuksista.

Päiväkirjan pitäminen auttaa hahmottamaan paremmin omia tunteita ja niiden taustoja sekä kohtaamaan pelot ja ongelmat. Päiväkirja on kuin terapeutti ja ystävä samassa paketissa. Se ei tuomitse, vaan kuuntelee keskeyttämättä. Asiantuntijoiden mukaan kirjoittamisesta on suurta hyötyä monille masennusta tai ahdistuneisuushäiriötä sairastaville.

On tavallista, että mielessä pyörivät murheet valvottavat yöllä. Näin ollen lyhytkin hetki, jona käsitellään huolia ja stressiä kirjoittamalla, voi taata rauhallisemmat yöunet.

2. Päiväkirjan pitäminen parantaa fyysistä terveyttä

On helppo ymmärtää, että päiväkirjan pitäminen parantaa henkistä hyvinvointia, mutta tutkimusten mukaan se tukee myös fyysistä terveyttä. Advances of Psychiatric Treatment -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kirjoittaminen parantaa immuunijärjestelmän, keuhkojen ja maksan toimintoja ja laskee verenpainetta. Uusiseelantilaisen tutkimuksen mukaan päiväkirjan pitäminen jopa auttaa haavoittuneita potilaita paranemaan nopeammin. Tämän selittää se, että runsaasti kirjoittavilla potilailla stressihormoni kortisolin määrä vähenee elimistössä, mikä nopeuttaa paranemista.

3. Kirjoittaminen tukee luovuutta ja itsetuntoa

Päivittäisten asioiden ylös kirjoittaminen ilman pelkoa on hyvä työkalu itsetunnon parantamiseen. Kirjoittamalla ylös omia onnistumisia, ihminen alkaa kiinnittää niihin enemmän huomiota ja saattaa huomata, että ne eivät ole pelkkiä sattumia, vaan oman työn tulosta. Päiväkirjan pitäminen on hyvä tapa hahmottaa omia vahvuuksia ja heikkouksia ja myös tarkastella omaa henkilökohtaista kehitystä.

Parhaimmillaan päiväkirjan pitäminen herättää myös luovuuden. Säännöllinen kirjoittaminen saa ajatukset virtaamaan vapaasti. Päiväkirjaan voi tallentaa päivän tapahtumat juuri siitä näkökulmasta ja juuri sillä tavalla kuin itse haluaa. Rajoitteita ei ole ja vain mielikuvitus on rajana – mikä olisikaan sen inspiroivampaa. Päiväkirjaa ei tarvitse täyttää pelkällä tekstillä, vaan sivuille voi lisätä esimerkiksi piirustuksia, lehtileikkeitä ja itselle tärkeitä muistoja.

4. Kirjoittaminen rentouttaa

Mikään ei ole sen rentouttavampaa kuin pyhittää 20 minuuttia päivässä itselle ja kirjoittamiselle. Kun päiväkirjan kirjoittamiseen tottuu, alkaa tuntea olonsa rentoutuneeksi, ja mielellään uhraa päivästään pienen palan purkaakseen päivän tapahtumat ja kertyneet ajatukset paperille. Koska kirjoittaminen on henkilökohtaista, se auttaa vapauttamaan mielen kaikesta taakasta. Kukaan ei tuomitse kirjoittajaa tämän ajatuksista ja tunteista.

5. Kirjoittaminen parantaa kirjoitustaitoja

Sanotaan, että kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla. Sillä ei ole väliä, mitä kirjoittaa, kunhan kirjoittaa. Päiväkirjan pitäminen opettaa ilmaisemaan ajatuksia kirjallisesti ja harjaannuttaa kirjoittamaan ytimekkäitä lauseita. Parhaimmillaan vaikutus näkyy myös muilla elämän osa-alueilla niin, että henkilö oppii ilmaisemaan ajatuksiaan selkeämmin myös keskustellessaan muiden ihmisten kanssa.