Mikä on lasten ekolalia ja miten sitä voidaan hoitaa?
Ekolalia eli kaikupuhe on automaattista, tahdosta riippumatonta toisen henkilön lausumien sanojen tai fraasien toistamista. Ekolalia on tavallista ja normaalia puhumaan opettelevilla lapsilla, kun taas aikuisilla se liittyy usein aivojen häiriötiloihin tai sairauksiin kuten skitsofreniaan tai Alzheimerin tautiin.
Pieni lapsi opettelee puheen muodostusta ja sanojen merkitystä toistelemalla kuulemiaan sanoja ja lausahduksia. Suurin osa lapsista lopettaa muiden matkimisen jossain vaiheessa ja oppii muodostamaan lauseita itse. Sanojen toisteleminen voi olla lapselle myös keino halitta stressiä ja rauhoitella itseään.
Ekolalian tyypit
Ekolaliaa on monen muotoista ja vaikeusasteista. Se jaetaan tyypeittäin välittömään ja viivästyneeseen ja vaikeusasteittain puhtaaseen ja lieventyneeseen. Toiminnallisessa ekolaliassa lapsi toistaa sanoja tai fraaseja kommunikoidakseen tai välittääkseen tietoa, kun taas ei-toiminnallisesta ekolaliasta puuttuu kommunikoinnin tarkoitus.
Ekolalian muodot
- Välitön ekolalia: Henkilö toistaa kuulemansa asian heti sen kuulemisen jälkeen.
- Viivästynyt ekolalia: Henkilö toistaa aiemmin kuulemansa sanan tai fraasin myöhemmässä vaiheessa. Toistaminen voi tapahtua minuutteja, tunteja tai jopa päiviä sanan tai fraasin kuulemisen jälkeen.
Ekolalian vaikeusasteet
- Puhdas ekolalia: Henkilö toistaa kuulemansa sanasta sanaan.
- Lieventynyt ekolalia: Henkilö muuttaa osan sanoista. Muutokset kohdistuvat usein persoonapronomineihin ja verbien muotoon.
Onko ekolalia hoidettavissa?
Ekolalian monimutkaisuus piilee sen hoidossa, joka riippuu hoidettavan häiriön tyypistä. Oikeanlaisen hoitomuodon löytämiseksi on ehdottoman tärkeää pystyä määrittämään lapsen ekolalian tyyppi ja vaikeusaste.
Viivästyneen toiminnallisen ekolalian hoito
Tämän hoitomuodon tarkoituksena on verbaalisia malleja tarjoamalla päästä käsiksi viiveellä tapahtuvaan sanojen tai fraasien toistoon niissä tapauksissa, joissa lapsen ekolalia on toiminnallista tyyppiä.
Lapselle tarjotun vaihtoehdon täytyy luonnollisesti olla mukautettu tämän kehitystasoon. Samoin sanojen toistamisen vaihtoehdon tulisi lisätä viestinnän tai tiedon tarkkuutta. Ajatuksena on hyödyntää kaikki puheen osat parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä prosessi edellyttää jatkuvaa työtä ja runsaasti kärsivällisyyttä. Ilmaisut muuttuvat vaihe vaiheelta monimutkaisemmiksi.
Välitön interventio
Tämän tyyppisessä prosessissa terapeutti pyrkii altistamaan ekolalian diskriminatiivisten ärsykkeiden sarjalle. Ajatuksena on, että lapsi ymmärtää, havaitsee ja määrittää, missä tilanteissa on sopivaa toistaa toisten lausumia asioita.
Jotta tähän pisteeseen päästään, lapsen on opittava erottamaan, mikä sisältö on hyödyllistä toistettavaa ja missä ei ole järkeä. Näin lapsi opetetaan toistamaan kuulemansa vain, kun sitä nimenomaisesti pyydetään. Tällaisissa tapauksissa asiantuntijat voivat turvautua erilaisiin metodeihin.
Ei-toiminnallisen ekolalian hoito
Koska ei-toiminnallinen ekolalia ei ole toiminnallinen häiriö, se viittaa kielen kehityksen viivästymiseen tai heikkenemiseen, mikä tekee muiden kanssa kommunikoimisesta vaikeaa.
Tämän vuoksi asiantuntijat yrittävät hävittää lapsen ekolalian kokonaan. Yksi tehokkaimmista tavoista tämän saavuttamiseksi, on selittää lapselle, että sanojen tai fraasien toistaminen ei ole hyödyllistä tietyssä kontekstissa. Häiriön hoitamisessa voidaan käyttää apuna myös erilaisia käyttäytymiseen liittyviä tekniikoita kuten itsesäätelyn opettamista ja vastakkaisen käyttäytymisen vahvistamista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Benito-Arranz, S. (1983). La ecolalia. Valoración y sentido en niños autistas. Revista de Psiquiatria y Psicologia Medica. https://psycnet.apa.org/record/1985-14629-001
- Cáceres Acosta, O. (2017). El uso del pictograma en el proceso de enseñanza-aprendizaje del niño con autismo (Doctoral dissertation). https://accedacris.ulpgc.es/bitstream/10553/54026/2/0750462_00000_0000.pdf
- Gortázar, P. (2002). Intervención en casos con autismo: estado de la cuestión, presentación caso clínico. In Homenaje al Doctor Jorge Perelló Gilberga (pp. 143-170). Servicio de Publicaciones. http://centros.edu.xunta.es/cfr/pontevedra/oblogdeorientacion/PEDRO_GORTAZAR_1.pdf
- Martínez, F. D. (2004). Repetición, ecolalia, patologización. Estudios de lingüística clínica: lingüística y patología, 31.
- Díaz-Atienza, F. C. G. P., García, G., & Martín, A. (2004). Diagnóstico precoz de los Trastornos Generalizados del Desarrollo. Revista de Psiquiatría y Psicología del Niño y del Adolescente, 4(2), 127-144. http://www.asmi.es/arc/doc/Diagnostico+precoz+de+Trastornos+Generalizados+Desarrollo.pdf
- Moreno-Flagge, N. (2013). Trastornos del lenguaje. Diagnóstico y tratamiento. Rev Neurol, 57(Supl 1), S85-94.
- Morocho Supe, M. A. (2017). La ecolalia y el incremento del vocabulario en niños y niñas de 2 a 3 años del Centro de Educación Inicial Arco Iris de la ciudad de Ambato (Bachelor’s thesis, Universidad Tècnica de Ambato. Facultad de Ciencias Humanas y de la Educaciòn. Carrera de Educaciòn Parvularia). https://repositorio.uta.edu.ec/handle/123456789/25914
- Sarao-Pedrero, B. D. (2018). La ecolalia. Cinzontle, 3(10). http://revistas.ujat.mx/index.php/Cinzontle/article/view/2614
- Villaprado Loor, J. E. (2021). La comunicación en las personas autistas no verbales, a través de los SAAC (Master’s thesis, Quito, EC: Universidad Andina Simón Bolívar, Sede Ecuador). https://repositorio.uasb.edu.ec/handle/10644/8575