Älypuhelimen käyttö saattaa aiheuttaa viiveitä lapsen puheen kehityksessä
Tänä päivänä törmätään aivan uudenlaisiin terveysongelmiin teknologian käytön seurauksena. Tietyt tutkimukset antavat viitteitä esimerkiksi siitä, että älypuhelimen käyttö saattaa aiheuttaa viiveitä lapsen puheen kehityksessä.
Vanhemmilla on usein tapana verrata lastaan tämän ikätovereihin, etenkin mitä tulee lapsen kehitykseen. Vanhempia voi kiinnostaa esimerkiksi oppiiko oma lapsi ryömimään tai kävelemään aikaisemmin vai myöhemmin kuin muut saman ikäiset lapset. Jokainen lapsi oppii omalla tavallaan ja omaan tahtiinsa, mutta tiettyyn ikään mennessä jokaisen lapsen kuuluisi olla saavuttanut tiettyjä merkkipaaluja.
Taaperon tulisi osata sanoa vähintään muutamia sanoja puolen vuoden ja kahden ikävuoden välissä. Siinä missä osa lapsista muodostaa yksinkertaisia lauseita jo toisella ikävuodella, toiset puhuvat ensimmäiset sanansa vasta toisen syntymäpäivän jo lähestyessä. Koska kehittyminen on niin yksilöllistä, lasten kehityksen keskinäinen verailu on turhaa.
Lapsen puheen kehittymistä seurataan neuvolassa, josta lapsi ohjataan tarvittaessa neurologin tai puheterapeutin vastaanotolle. Lapsen puheen kehityksen katsotaan olevan viivästynyt ja jatkotutkimuksia pidetään yleensä aiheellisina, mikäli seuraavat väittämät toteutuvat:
- Lapsi ei ymmärrä puhetta 18 kuukauden iässä.
- Lapsi ei puhu yhtään sanaa kahden vuoden iässä.
- Lapsi ei muodosta lauseita kolmen vuoden iässä.
- Kielellinen ilmaisu on myöhemmällä iällä rakenteellisesti poikkeavaa.
Miten älypuhelimen käyttö voi aiheuttaa viiveitä lapsen puheen kehityksessä?
Uusissa tutkimuksissa on tunnistettu yhteys älylaitteiden käytön ja lasten puheen kehityksen viivästymisen välillä. Kyseessä ei ole tietty yksittäinen ongelman laukaiseva tekijä, mutta älypuhelinten käyttö on isossa roolissa, kuten alla kerromme.
American Academy of Pediatrics -ammattiliiton järjestämän tutkimuksen mukaan älylaitteita käyttävät taaperot ovat riskiryhmässä. Tiedämme näiden laitteiden voivan kääntää lasten ajatukset pois muista asioista, ja vaikka ymmärrämme, ettei laitteiden käyttö välttämättä ole aina lasten parhaaksi, annamme heidän kuitenkin käyttää niitä.
Älylaitteiden tuottama sininen valo ja kovat äänet voivat olla haitallisia, mutta yllä mainitussa tutkimuksessa keskityttiin nimenomaan siihen, miten näiden laitteiden käyttö vaikuttaa lasten puheen kehitykseen.
Tutkijoiden mukaan jo se, että älylaitetta käytetään puolen tunnin ajan päivittäin, voi vaikuttaa kielen kehitykseen negatiivisesti. Vaikuttaa siltä, että laitteen kanssa kontaktissa oleminen tavallaan poistaa tarpeen kommunikoinnille. Lapsen kiinnittäessä huomionsa laitteeseen, hän ei enää kuuntele ympärillään olevia ihmisiä. Tämän lisäksi hänen ei tarvitse sanoa mitään kenellekään.
Asiantuntijat suosittelevat, että lapsen ei anneta käyttää älylaitteita ennen puolentoista vuoden ikää, jolloin tiettyjä riskejä voidaan jo välttää. Tämä neuvo perustuu tutkimukseen, johon osallistui 800 6-24 kuukauden ikäistä lasta. Tutkimus suoritettiin vuosien 2011 ja 2015 välillä, ja sen aikana jokaista lasta seurattiin tarkkaan. Lasten kielellistä kehitystä tarkkailtiin kuuden kuukauden iästä aina kahteen ikävuoteen asti.
Asiantuntijoiden suositukset
Lapsen puheen kehitys ei luonnollisestikaan viivästy vain siksi, että hänellä on älypuhelin tai muu laite kädessään. Kyse on siitä, mihin tarkoitukseen laitetta käytetään ja missä määrin.
Yllä mainitusta tutkimuksesta vastaava tohtori Catherine Birken suosittelee seuraavaa:
- Suositeltu ikä älypuhelinten ja tablettien käytön aloittamiselle on vähintään 18 kuukautta.
- Lapsen ei tule käyttää älylaitteita yli kahta tuntia päivässä, eikä enimmäisaika saa täyttyä yhdellä istumalla.
- Älypuhelimen tai tabletin sovellukset ovat vanhempien vastuulla. Laitteelle kannattaa asentaa pelejä ja muita sovelluksia, jotka sopivat lapsen ikään ja ovat mielellään käytännöllisiä ja opettavaisia.
- Vanhemman tulee pitää lasta silmällä, vaikka tämä vaikuttaisi olevan täysin uppoutunut älylaitteen käyttöön.
- Vanhempien täytyy seurata lapsen kehitystä ja varmistaa, ettei psykologisen tai psykomotorisen kehityksen viivästymisestä näy merkkejä.
- Lapselle puhumista ei tule lopettaa. Jotta pieni lapsi oppii kielen ja puhumisen taidon, hänen täytyy kuunnella puhetta jatkuvasti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Besolí, G., Palomas, N., & Chamarro, A. (2018). Uso del móvil en padres, niños y adolescentes: Creencias acerca de sus riesgos y beneficios. Aloma: Revista de Psicologia, Ciències de l’Educació i de l’Esport, 36(1). http://revistaaloma.net/index.php/aloma/article/view/328
- Bringué, X. & Sábada, Ch. (2011). La Generación Interactiva en Madrid. Niños y adolescentes ante las pantallas. Foro Generaciones Interactivas – Fundación Telefónica. https://dadun.unav.edu/bitstream/10171/20593/1/GGII-Madrid-final.pdf
- McBride, D. L. (2011). Risks and benefits of social media for children and adolescents. Journal of Pediatric Nursing, 26, 498-499. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21930038