Lasten istuva elämäntapa ja vinkkejä sen torjumiseen
Sekä fyysisen että henkisen terveyden vaarantava niin sanottu istuma-asentoon painottuva tai istuva elämäntapa on yhä yleisempi kaiken ikäisten ihmisten keskuudessa. Tämän vuoksi haluamme jakaa muutamia vinkkejä tällaisen passiivisen elämäntavan torjumiseen, erityisesti lapset mielessä pitäen.
Mitä tarkoittaa istuva elämäntapa?
Istuvalla elämäntavalla tarkoitetaan elämäntyyliä, jossa ihminen ei saa säännöllistä määrää päivittäistä liikuntaa. Joidenkin tutkimusten mukaan ainoastaan yksi kymmenestä lapsesta liikkuu ikäisensä tarvitseman määrän. Maailman terveysjärjestön mukaan 60-85 % maailman väestöstä ei harjoita riittävästi liikuntaa.
“Vuonna 1995 Maailman terveysjärjestö luokitteli liikalihavuuden sairaudeksi. Tänä päivänä sitä pidetään epidemiana niin lasten kuin aikuistenkin keskuudessa. Ylipainoiset lapset osallistuvat muita vähemmän fyysisiin aktiviteetteihin, ja heidän elämäntapansa on passiivisempi.”
– Igor Cigarroa, Carla Sarqui, Rafael Zapata-Lamana
Jokainen meistä tietää passiivisella elämäntavalla ja siitä usein seuraavalla liikalihavuudella olevan haitallisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Liikunnan vähyys on itse asiassa neljänneksi yleisin riskitekijä maailmanlaajuisessa kuolleisuudessa. Tämän vuoksi vanhempien on tärkeä rohkaista lapsiaan aktiiviseen elämäntapaan.
Vinkkejä lasten istuvan elämäntavan torjumiseen
- Keksi aktiviteetteja, joista lapsi nauttii. Jokaisen lapsen ei tarvitse harrastaa kilpaurheilua, vaan riittää vallan hyvin, että lapsi pyöräilee, ui tai käy tanssitunneilla säännöllisesti. Jos lapsi ei itse aktiivisesti etsi itselleen fyysistä harrastusta, on vanhempien tehtävä auttaa häntä.
- Etsi lapsen iälle sopivia aktiviteetteja. Pientä lasta on helpoin aktivoida viettämällä hauskaa yhteistä aikaa perheen kesken. Kasvaessaan lasta alkavat kiinnostaa erilaiset aktiviteetit, joita harrastetaan yksin, ystävien tai joukkueen kanssa.
- Rajoita lapsen ruutuaikaa. Olipa kyse television katselusta, videopelien pelaamisesta, sosiaalisen median kanavien selailusta tai kavereiden kanssa viestittelystä, vanhempien kannattaa asettaa säännöt, joiden mukaan lapsi saa käyttää erilaisia laitteita. Lapselle täytyy jäädä aikaa myös muihin aktiviteetteihin, joihin vanhempien tulee häntä rohkaista.
- Muista, että olet lapsen roolimalli. Vanhemmat ovat pienen lapsen suurin roolimalli ja vaikutin. Vanhempien tulee näyttää lapselle mallia ja vaihtaa mobiililaitteiden näppäily ulkoiluun, liikuntaan ja perheen kanssa vietettyyn aikaan.
- Aseta tavoitteita. Aloita yksinkertaisilla aktiviteeteilla, joita lapsen on helppo kokeilla, ja pidä niihin käytetty aika aluksi lyhyenä. Ajan kanssa aikaa voidaan pidentää ja intensiteettiä kasvattaa. Helppojen tavoitteiden saavuttaminen pitää lapsen motivoituneena ylläpitämään terveellistä tapaa.
- Laadi varasuunnitelma sadepäivien varalle. Lapsen aktivoiminen onnistuu usein parhaiten ulkona raittiissa ilmassa. Suomessa sää ei kuitenkaan suosi vuoden ympäri, joten vanhempien kannattaa miettiä valmiiksi sisätiloissa suoritettavia aktiviteetteja.
- Ymmärrä lapsen tahti ja epävarmuudet. Lasta ei saa painostaa käyttäytymään ammattiurheilijan tavoin. On muistettava, että lapsilla on erilaisia kykyjä ja kiinnostuksen kohteita. Jokaista lasta tulee arvostaa omana itsenään ja motivoida juuri häntä kiinnostavien asioiden avulla.
Fyysisen aktiivisuuden edut
Fyysisestä aktiivisuudesta on ihmiselle monia etuja, joista tärkeimmät ovat seuraavat:
- Vahvistaa sydäntä, keuhkoja, luita ja lihaksia
- Pienentää esimerkiksi diabeteksen, sydänsairauksien ja osteoporoosin riskiä
- Parantaa mielialaa
- Auttaa sietämään paremmin kiirettä ja jännitystä
- Parantaa itsetuntoa
- Pienentää masennuksen ja ahdistuksen riskiä
- Parantaa unen laatua
- Auttaa keskittymään ja muistamaan asioita paremmin
- Yhdessä liikkuminen opettaa ottamaan muut huomioon, noudattamaan yhteisiä sääntöjä ja parantaa vuorovaikutustaitoja
Istuvan elämäntavan riskit
- Ylipaino ja siihen liittyvät riskit. Yhä useampi lapsi on ylipainoinen, mikä johtuu pitkälti istuvasta elämäntavasta ja huonoista ruokailutottumuksista. Ylipaino lisää esimerkiksi sydänongelmien ja diabeteksen riskiä.
- Äkilliset mielialan vaihtelut. Yhdessä paikassa tai yhden asian parissa paljon aikaa viettävät ihmiset ovat muita alttiimpia psykologisille häiriöille.
- Syöpäriski. Runsas istuminen ja liikunnan välttäminen lisäävät suolisto- ja keuhkosyövän sekä endometrioosin riskiä.
- Ongelmat lihasten ja luiden kehityksessä. Istuva elämäntapa ja liikunnan puute heikentävät lapsen niveliä ja lihaksia. Lapset, jotka eivät ole fyysisesti aktiivisia, kärsivät muita herkemmin selkärangan, niskan, alaraajojen ja lihasten ongelmista.
- Verenkierron häiriöt. Samassa asennossa pitkiä aikoja viettäminen heikentää verenkiertoa. Ajan myötä suonet heikkenevät ja lakkaavat toimimasta kunnolla, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi suonikohjuja ja pahimmassa tapauksessa jopa keuhkoveritulpan.
- Heikentynyt älyllinen toiminta. Lapsen tulisi pysyä aktiivisena sekä kotona että koulussa ja muistaa vaihtaa asentoaan usein. Tämä pitää aivot valppaina ja terävinä.
Loppuyhteenveto
Vanhempien ja opettajien on tärkeää motivoida ja rohkaista lapsia fyysisten aktiviteettien pariin, sillä lapsen fyysinen ja älyllinen kehitys riippuvat pitkälti hänen aktiivisuudestaan.
Lasta kannattaa alkaa tutustuttaa erilaisiin urheilulajeihin ja muihin fyysisiin aktiviteetteihin jo nuorella iällä, jolloin terveellisten tapojen sisällyttäminen tämän elämään on helppoa. Tämän lisäksi vanhempien on muistettava huolehtia myös omasta aktiivisuudestaan ja terveydestään – paitsi huolehtiakseen lapsesta parhaalla mahdollisella tavalla, myös näyttääkseen positiivista esimerkkiä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cano M, Oyarzún T, Leyton F, Sepúlveda C. (2014) Relación entre estado nutricional, nivel de actividad física y desarrollo piscomotor. Nutr Hosp. 30(6):1313-18.
- Fisher A, Reilly J, Kelly L, Montgomery C, Williamson A, Paton J et al. (2005) Fundamental movement skills and habitual physical activity in young children. Med. Sci. Sport. Exerc. 37(4):684–8.
