20 sairautta, joita imettäminen voi ehkäistä
Ei ole epäilystäkään, etteikö äidinmaito olisi parasta mahdollista ravintoa vauvalle. Sen lisäksi, että imettämisestä on monia hyötyjä lapselle, se hyödyttää myös äitiä. Tiesitkö, että on olemassa monia sairauksia, joita imettäminen voi ehkäistä?
Päätös imettämisestä tai imettämättä jättämisestä on jokaisen äidin oma, ja jokaisen tulisi saada tehtyä päätös ilman pelkoa syyllistämisestä ja syyllisyyden tunteista. Lukemattomat tieteelliset tutkimukset kuitenkin osoittavat imetyksestä olevan valtavasti hyötyä.
Maailman terveysjärjestö WHO:n suositus on, että vauvaa täysimetetään ensimmäisten kuuden kuukauden ajan. Imetystä on hyvä jatkaa mahdollisuuksien mukaan täydentävänä ravintona muun ruoan ohessa aina siihen asti, että lapsi täyttää kaksi vuotta.
Mitä rintamaito on?
Saatat yllättyä siitä, että rintamaito on elävää nestettä, joka mukautuu vauvan ravinnollisten ja immunologisten vaatimusten mukaisesti koko hänen kasvunsa ajan.
Syntymän jälkeisten ensimmäisten kolmen-neljän päivän aikana äidin rinnat tuottavat kolostrumia, joka on paksua, kellertävää nestettä täynnä ravintoaineita. Kun synnytyksestä on kulunut 15-30 päivää, muuttuu ensimaito kypsäksi äidinmaidoksi.
Se, mitä kaikkea rintamaito sisältää, ei ole vielä täysin tiedossa. Rintamaidon sisältämät ravintoaineet riippuvat jokaisesta naisesta, rinnoista sekä siitä, kuinka paljon lapsi maitoa syö ja imetyksen eri vaiheista.
Seuraavat rintamaidon piirteet ovat kuitenkin tiedossa:
- Rintamaito sisältää hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvaa – kaikkea, mitä vauva tarvitsee.
- Rintamaito tarjoaa ruuansulatusta edistäviä proteiineja, mineraaleja (rautaa, kalsiumia, sinkkiä ja natriumia), vitamiineja (E-, A-, D- ja K- vitamiineja) sekä vauvan tarvitsemia hormoneja.
- Rintamaito sisältää vasta-aineita, jotka auttavat ehkäisemään vauvaa sairastumasta tauteihin. Se sisältää mm. immunoglobuliinia, joka suojelee lapsen limakalvoja; lymfosyytteja ja makrofageja, jotka ehkäisevät haitallisia ympäristövaikutuksia; laktoferriiniä, joka edistää raudan imetymistä sekä suojelee vauvaa bakteereilta ja itiöiltä.
Ei siis ole mikään ihme, että imettäminen auttaa ehkäisemään sairastumista tiettyihin tauteihin. Mutta mitä sairauksia imettäminen voi ehkäistä?
Sairaudet, joita imettäminen voi ehkäistä
Kun lapsi saa rintamaidon kautta tiettyjä ravintoaineita, auttaa se ehkäisemään tiettyjen sairauksien puhkeamista:
- Kolostrumin sisältämät antioksidantit ja kinonit auttavat suojelemaan verenvuototautia vastaan.
- Immunoglobuliinit suojelevat jopa kehittymätöntä ruuansulatuskanavaa ja estävät virusten, bakteerien ja parasiittien, kuten kolibakteerin, rotaviruksen, salmonellan, pneumokokin ja stafylokokin kiinnittymistä elimistöön.
- Laskee riskiä sairastua hengitystieinfektioihin, kuten keuhkoputkentulehdukseen tai keuhkokuumeeseen. Rintamaito auttaa keuhkoja kypsymään.
- Laskee riskiä kätkytkuolemaan.
- Auttaa estämään allergioiden kehittymistä.
- Ehkäisee iho-ongelmien syntymistä.
- Laskee riskiä sairastua sidekalvontulehdukseen.
- Auttaa välttymään korvatulehduksilta.
- On tehokas apu ripuliin sekä ummetukseen.
- Parantaa hermoyhteyksiä ja aivojen kehitystä.
- Alentaa anemian riskiä.
- Parantaa näkökykyä.
Rintamaito ei suojele vauvaa ainoastaan tämän ensimmäisten vuosien aikana, vaan se auttaa suojautumaan myös monilta aikuisuuden sairauksilta, kuten astmalta, diabetekselta, valtimonkovettumataudilta sekä sydänkohtauksilta.
Ensimmäisten kolmen-neljän päivän aikana äidin keho tuottaa kolostrumia. Kun synnytyksestä on kulunut 15-30 päviää, muuttuu ensimaito kypsäksi äidinmaidoksi.
Imettämisen hyödyt äidille
Sen lisäksi, että imettäminen voi ehkäistä monia sairauksia vauvan kohdalla, on sillä myös monia positiivisia vaikutuksia äitiin.
Imettäminen edistää äidin ja lapsen välistä sidettä enemmän kuin voi kuvitellakaan. Se on ainutlaatuinen selittämätön yhteys äidin ja vauvan välillä.
Fyysisen kontaktin ansiosta imettämisen aikana aivot tuottavat oksitosiini- hormonia. Tällä on positiivinen vaikutus äitiin, sillä se vähentää riskiä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
Kun oksitosiinin määrä kehossa kasvaa, myös itsevarmuus lisääntyy. Kortisolin eli nk. stressihormonin määrä laskee, mikä alentaa ahdistuneisuutta, pehmentää kivun tunnetta sekä stimuloi maidontuotantoa.
Kun nainen imettää lastaan, oksitosiini aktivoi kaikki hänen ruuansulatukseen liittyvät hormonit. Vatsan ja suoliston toiminnot paranevat, jonka seurauksena äidin syömä ravinto kulutetaan tehokkaasti.
Synnytyksen jälkeen imettäminen edistää kohdun palautumista ja supistumista normaaliin kokoonsa nopeasti.
Imettäminen auttaa alentamaan myös naisen sairastumisriskiä rinta-, munasarja- ja kohdunkaulan syöpään. Viimeisenä imettämisen hyötynä mainittakoon vielä se, että se auttaa naisen kehoa palautumaan synnytyksestä nopeammin.
Muita hyötyjä
On siis selvää, että imettäminen voi ehkäistä monia sairauksia, sekä olla suuresti hyödyllistä niin lapselle kuin äidillekin. Imettämisen hyödyt ylittävät myös terveydelliset hyödyt, esimerkkinä se, että ruoka on aina vauvan saatavilla. Maito on aina valmista ja oikean lämpöistä, eikä sen kuljettamiseen tarvita erityisiä välineitä.
Tämän kaiken lisäksi se on 100%: sesti hygieenistä ja turvallista vauvalle. Rintamaito on siis eittämättä ihanteellista ravintoa vauvalle.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Office of the Surgeon General (US); Centers for Disease Control and Prevention (US); Office on Women’s Health (US). The Surgeon General’s Call to Action to Support Breastfeeding. Rockville (MD): Office of the Surgeon General (US); 2011. The Importance of Breastfeeding. [Online] Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK52687/
- UNICEF. Breastfeeding: major factor in preventing chronic diseases. (2011). [Online] Avaiable at: http://www.unicef.cn/en/press-release/international/116.html