Hormonittomat ehkäisymenetelmät
Ehkäisyllä tarkoitetaan keinoja, joilla pyritään välttämään raskaus seksuaalisessa kanssakäymisessä. Ehkäisymenetelmät voidaan jakaa hormonaalisiin, kemiallisiin, mekaanisiin ja muihin menetelmiin. Tässä artikkelissa listaamme yleisimmät hormonittomat ehkäisymenetelmät, joista suurin osa perustuu mekaaniseen ehkäisyyn, eli siihen, että siittiöiden kulkeutuminen kohtuun estetään.
Yleisimmät hormonittomat ehkäisymenetelmät
Miesten kondomi
Miesten kondomi on erittäin ohut kuminen tai muovinen suoja, joka estää siittiöiden kulkeutumisen kohtuun. Se on 99-prosenttisen tehokas raskauden ehkäisyssä ja lisäksi ainoa ehkäisyväline, jonka avulla voidaan suojautua myös sukupuolitaudeilta.
Toisin kuin suurin osa muista ehkäisyvälineistä, kondomi on asetettava paikalleen joka kerta seksuaalisen kanssakäymisen alkamisessa, mitä jotkut pitävät hankalana käytäntönä. Harvoissa tapauksissa kondomi rikkoutuu, mutta yleisesti ottaen kyseessä on turvallinen ja tehokas ehkäisymenetelmä.
Naisten kondomi
Polyuretaanimuovista valmistettu naisten kondomi on pussimainen emättimeen asetettava suojus, joka estää siittiöiden pääsyn kohtuun. Sen ehkäisyvarmuus on oikein käytettynä 85-95 %, eli selvästi matalampi kuin perinteisen kondomin. Se kuitenkin suojaa miesten kondomia tehokkaammin sukupuolitautien leviämiseltä, sillä se peittää paitsi emättimen ja kohdunsuun, osittain myös ulkosynnyttimet.
Naisten kondomi sopii heille, joille hormonaalinen ehkäisy ei sovi, joiden limakalvot ovat herkät ja jotka eivät pidä miesten kondomista. Sen oikein asettaminen vaatii kuitenkin jonkin verran harjoittelua. Joidenkin naisten mielestä kyseinen ehkäisyväline tuntuu epämukavalta.
Pessaari
Pessaari on ohut lateksista valmistettu kuppi, joka sijoitetaan ennen yhdyntää emättimen pohjukkaan kohdunsuuta vasten. Sitä käytetään aina yhdessä siittiöitä tuhoavan aineen, spermisidin, kanssa, sillä yksinään sen ehkäisyteho on riittämätön. Pessaari pestään jokaisen käyttökerran jälkeen ja se pysyy käyttökunnossa 1-2 vuotta.
Oikein spermisidin kanssa käytettynä pessaari antaa 94-prosenttisen suojan raskauden ehkäisyttä. Käyttövirheiden vuoksi raskauksien määrä on kuitenkin todellisuudessa suurempi kuin kuusi sadasta. Pessaari ei suojaa sukupuolitaudeilta.
Kuparikierukka
Pitkäaikaista ehkäisyä toivoville naisille hyvä menetelmä on usein kupari- tai hormonikierukka, joista ensin mainittu on hormoniton valmiste. Lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen asettaa muutaman senttimetrin kokoisen kierukan naisen kohtuun. Kierukoiden käyttöaika vaihtelee kolmesta jopa kymmeneen vuoteen.
Kuparikierukka estää munasolun hedelmöittymisen ja aiheuttaa kohdun limakalvolla reaktion, joka muuttaa limakalvoeritteen sukusoluille epäedulliseksi ja häiritsee niiden toimintaa ja elinkykyä. Se ehkäisee raskauksia 97-99-prosenttisesti, mutta ei suojaa sukupuolitaudeilta.
Sterilisaatio
Kaivattaessa pysyvää ja lopullista ehkäisymenetelmää, valitaan yleensä naisen tai miehen sterilisaatio, jossa suvunjatkamiskyky poistetaan leikkauksella. Miehen sterilisaatio tehdään katkaisemalla siemenjohtimet, jolloin siittimet eivät pääse ulos siemennesteen mukana, kun taas naisen sterilisaatio suoritetaan katkaisemalla munanjohtimet niin, että munasolu ja siittiöt eivät kohtaa.
Sterilisaation hyvä puoli on se, että se on varma ehkäisymenetelmä, mutta se sopii ainoastaan heille, jotka ovat täysin varmoja siitä, etteivät halua tulevaisuudessa lapsia. Kyseessä on lopullinen ehkäisymenetelmä, jota ei voi myöhemmin perua.
Hedelmällisyystietokone
Hedelmällisyystietokone on laite, joka kertoo, milloin nainen on hedelmällinen ja milloin hedelmätön. Sen toiminta perustuu naisen kuukautiskierron hedelmällisten päivien havaitsemiseen kehon aamulämpötilan avulla. Menetelmää voidaan käyttää raskauden suunnitteluun ja hormonittomana ehkäisymenetelmänä. Tutkimusten mukaan hedelmällisyystietokoneen luotettavuus on yli 99 %.
Perhesuunnittelu
Perhesuunnittelu ei sisällä keinotekoisten hormonien käyttöä, mutta ei myöskään vaadi minkään muunkaan erityisen tuotteen käyttöä tai kirurgista toimenpidettä. Perhesuunnittelussa henkilö tai pariskunta pyrkii vaikuttamaan lasten hankintaan, määrään tai ajoitukseen. Kyseessä on siis pyrkimys suunnittelemattomien raskauksien ehkäisyyn.
Perhesuunnittelussa tarkoituksena on välttää yhdyntää naisen hedelmällisinä päivinä, joten se on tehokas menetelmä vain, kun naisen kuukautiskierto on säännöllinen. Luonnollisista syistä johtuen tämä metodi voi olla hyvinkin epätarkka ja epäluotettava.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Abdinasab, M., Firouzabadi, R. D., Farajkhoda, T., & Abdoli, A. M. (2017). Lack of association between Cu T-380A intrauterine device and secondary infertility in Iran. International Journal of Fertility & Sterility, 10(4), 343. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5134749/
- Beksinska, M., Wong, R., & Smit, J. (2020). Male and female condoms: Their key role in pregnancy and STI/HIV prevention. Best Practice & Research Clinical Obstetrics & Gynaecology, 66, 55-67. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1521693419301774
- Centros para el Control y Diagnóstico de Enfermedades (2013). Resumen de la hoja informativa sobre los condones. CDC. Consultado el 28 de julio de 2023. https://www.cdc.gov/condomeffectiveness/spanish/brief.html
- Hassoun, D. (2018). Anticoncepción vaginal o métodos de barrera femeninos. EMC-Ginecología-Obstetricia, 54(2), 1-6. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1283081X1889333X
- Instituto Mexicano de los Seguros Sociales (s.f.). Dispositivo Intrauterino de Cobre (DIU) T-Cu. Instituto Mexicano de los Seguros Sociales. Consultado el 28 de julio de 2023. https://www.imss.gob.mx/salud-en-linea/planificacion-familiar/diu-cobre
- Moreira, I. F. D. A., Bianchini, M. P., Moreira, G. R. C., Almeida, A. M., & Rezende, B. A. (2020). Sexual function and metabolic/hormonal changes in women using long-term hormonal and non-hormonal contraceptives: a pilot study. BMC Women’s Health, 20(1), 1-11. https://bmcwomenshealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12905-020-01107-1
- Planned Parenthood (s.f.). ¿Cuán eficaz es la esponja? Consultado el 28 de julio de 2023. https://www.plannedparenthood.org/es/temas-de-salud/anticonceptivos/esponja-anticonceptiva/cuan-eficaz-es-la-esponja
- Stover, J., Rosen, J., Carvalho, M., Korenromp, E., Friedman, H., Cogan, M., & Deperthes, B. (2017). The case for investing in the male condom. PloS one, 12(5) https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0177108