Seksistä ja seksuaalisuudesta puhuminen esiteini-ikäiselle
Vanhempien ei kannata huolestua lapsen kysellessä seksiin tai seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Päinvastoin, seksistä ja seksuaalisuudesta puhuminen auttaa esiteini-ikäistä muodostamaan terveen käsityksen seksuaalisuudesta.
Seksuaalisuuden määritelmä
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisenä olemista koko ihmisen elämän ajan. Seksuaalisuuteen kuuluvat seksuaalinen kehitys, biologinen sukupuoli, sosiaalinen sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen suuntautuminen, eroottisuus, ilo, läheisyys ja suvun jatkaminen.
Seksuaalisuutta koetaan ja ilmaistaan ajatuksissa, toiveissa, fantasioissa, uskomuksissa, asenteissa, arvoissa ja käyttäytymisessä. Vaikka seksuaalisuus voikin sisältää kaikki nämä ulottuvuudet, kaikki eivät niitä koe tai ilmaise.
“Jos välttelemme kysymyksiä ja jätämme vastaamatta niihin tai vastaamme valheellisesti, emme saa valittaa, kun lapset eivät enää teini-iässä luota vanhempiinsa tai halua kuunnella näitä.”
– Maria Teresa Peinado and Mercedes Reymundo
Seksuaalikasvatus alkaa kotona
Seksuaalikasvatus tarkoittaa seksuaalisuuden tiedollisten, sosiaalisten, fyysisten sekä vuorovaikutukseen ja tunteisiin liittyvien näkökohtien oppimista. Ihmisen seksuaalikasvatus alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi nuoruuden ja aikuisuuden. WHO linjaa, että kasvatuksen tavoitteena on tukea ja suojella lapsen ja nuoren seksuaalista kehitystä.
WHO:n mukaan lapsi oppii heti syntymänsä jälkeen ruumiillisen kontaktin, läheisyyden ja lämmön arvon sekä siihen liittyvän mielihyvän. Jo pieni lapsi oppii, mikä on hyväksyttävää käytöstä ja mikä ei, ja myöhemmin hän oppii naisen ja miehen sekä tuttujen ja tuntemattomien eron.
Oma perhe tuntee lapsen paremmin kuin kukaan muu, minkä vuoksi on luontevaa, että seksuaalikasvatus aloitetaan vanhempien toimesta. Jossain vaiheessa lapsi alkaa kysellä ja ilmentää aiheeseen liittyviä asioita myös kodin ulkopuolella, jolloin lapsen kysymyksiin vastaavat isovanhemmat, päivähoidon ammattilaiset, opettajat ja muut tärkeät ja luotettavat henkilöt lapsen elämässä.
Mitä tulee seksuaalikasvatukseen, ikätasoisuus ja oikea-aikaisuus ovat tärkeitä asioita. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen tulee saada kehitysvaiheelleen tarpeelliset ja hyödylliset tiedot ja taidot, mutta häntä ei tule rasittaa aikuisille kuuluvilla asioilla.
WHO:n mukaan kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus tarkoittaa seuraavia asioita:
- Tarjoaa tutkittua tietoa
- Kehittää taitoja toimia tietojen pohjalta
- Edistää kunnioittavien ja avointen asenteiden ja arvojen kehittymistä
- Tukee tyydyttävää ja vastuullista seksuaalisuutta ja ihmissuhteita
- Suojaa mahdollisilta riskeiltä
“Luottamuksen ilmapiiri rohkaisee lapsia kertomaan meille ilman pelkoa sen, mitä heidän täytyy saada kertoa.”
– Graciela Hernández and Concepción Jaramillo
Seksistä puhuminen esiteini-ikäiselle
- Aloita keskustelut luonnollisella ja rehellisellä tavalla. Se, että seksuaalisuudesta puhutaan jo lapsen ollessa pieni, tekee keskustelut helpommiksi siinä vaiheessa, kun lapsi on esi-teini- tai teini-iässä. Ja mikä tärkeintä, keskustelu auttaa lasta omaksumaan positiivisen ja terveen käsityksen seksuaalisuudesta.
- Älä puhu asioista, joita lapsen ei vielä tarvitse tietää. Tämä tarkoittaa lapsen kuuntelemista, jotta tiedetään, mitä hänen tarvitsee oppia ja tietää. Kuunteleminen myös helpottaa sen arvioimista, kuinka paljon tietoa lapsi jo on kerännyt – sekä onko tämä tieto paikkansapitävää.
- Opeta lapselle, että seksuaalisuus on täysin luonnollista. Esimerkiksi masturbointiin liittyviin asioihin kannattaa suhtautua neutraalisti ja luonnollisesti. Lapselle on hyvä ensinnäkin selittää, mistä asiassa on kyse, ja tämän jälkeen kertoa, ettei siinä ole mitään hävettävää. Lapselle tulee selittää masturboinnin olevan yksityinen asia, jota monet ihmiset päättävät vapaaehtoisesti harrastaa.
- Puhu esiteini-ikäiselle lapselle seksistä kunnioittavalla tavalla. Lapsen tulisi oppia ilmaisemaan seksuaalisuuttaan tavalla, joka samaan aikaan tekee hänet onnelliseksi, mutta on myös kunnioittava toisia kohtaan.
- Lapsen tulisi kokea vanhemmille seksuaalisuudesta puhumisen turvalliseksi ja mukavaksi. Näin hän tietää voivansa keskustella vanhempiensa kanssa ilman häpeää, jos hänellä on kysymyksiä tai epäilyksiä mistä tahansa aiheeseen liittyvästä asiasta.
- Molempien vanhempien on hyvä osallistua lapsen seksuaalikasvatukseen. Koko perheen on hyvä osata osallistua seksuaalisuuteen liittyvään keskusteluun. Näin lapsi oppii ymmärtämään, että seksuaalisuus on normaali asia ja siitä puhuminen on positiivista.
Yhteenvetona sanottakoon, että seksistä ja seksuaalisuudesta puhuminen esiteini-ikäiselle on erittäin tärkeää. Näin lapsi oppii terveydestä ja kunnioituksesta myös kotona, päivähoidossa ja koulussa tapahtuvan opetuksen lisäksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että kotona vallitsee turvallinen ja luotettava ilmapiiri, joka rohkaisee lasta ilmaisemaan itseään avoimesti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hernández, G. y Jaramillo, C. (2006). La educación sexual de niñas y niños de seis a doce años. Guía para madres, padres y profesorado de Educación Primaria. Ministerio de Educación y Ciencia y Ministerio de Trabajo y Asuntos Sociales. CIDE.
- Peinado, M.T. y Reymundo, M. (s.f.). Consejos para padres sobre educación sexual. Consejos de Salud. Spapex. Recuperado de: https://www.spapex.es/psi/educacion_sexual.pdf
