Kuinka usein vauvan liikkeet tulisi tuntea raskauden aikana?
 

Kuinka usein äidin tulisi tuntea vauvan liikkeet raskauden aikana?

Raskauden ensimmäisinä viikkoina odottavat äidit kokevat vauvansa liikkuvan vain hyvin vähän, jos lainkaan. Kuitenkin vähitellen nämä liikkeet lisääntyvät sekä voimakkuudeltaan että tiheydeltään – sisältäen potkuja ja jopa raapaisuja. Tämänpäiväisessä artikkelissa kerromme, kuinka usein sinun tulisi tuntea vauvasi liikkeet raskautesi aikana.
Kuinka usein äidin tulisi tuntea vauvan liikkeet raskauden aikana?

Viimeisin päivitys: 09 syyskuuta, 2018

Yksi kauneimmista kokemuksista, joita naisella voi olla, on se, kun hän tuntee vauvansa liikkuvan vatsassaan raskauden aikana. Samalla se on myös merkki vauvan terveydentilasta. Tämän vuoksi monet äidit pohtivat, kuinka usein heidän pitäisi tuntea vauvan liikkeet vatsassaan.

Sikiön liikkumisen tiheys pitkin päivää antaa myös synnytyslääkärille tärkeää tietoa. Tämä ei tarkoita, että sinun tulisi olla hälytystilassa koko päivä, mutta on hyvä olla tietoinen asiasta, jotta lääkärisi saa tärkeitä tietoja vauvasi tilasta.

Liikkuminen kehittyy raskauden edetessä

Raskauden alussa tulevat äidit eivät tunne lainkaan vauvansa liikkumista. Seuraavina viikkoina saatat tuntea hyvin pieniä liikkeitä tai raapaisuja, joita esiintyy vain harvoin.

Kun raskautesi etenee kohti puoliväliä, nämä tuntemukset lisääntyvät. Viimeisen raskauskolmanneksen aikana tulet todennäköisesti tuntemaan vauvan liikkeet useita kertoja tunnissa.

Tämä kuitenkin riippuu kellonajasta sekä vauvasi yksilöllisestä käyttäytymisestä. On aikoja, jolloin vauvasi on aktiivisempi sekä aikoja, jolloin hän selkeästi nukkuu tai lepää.

Muista siis, että on myös normaalia olla tuntematta vauvan potkuja tai liikkeitä useiden tuntien ajan joka päivä.

Kuinka usein äidin tulisi tuntea vauvan liikkeet raskauden aikana?

Päivittäinen muistiinpanojen tekeminen vauvasi liikkeistä

Asiantuntijat suosittelevat usein, että äidit seuraisivat niitä kertoja, jolloin he tuntevat vauvan liikkuvan kohdussa. Tällä tavoin voit varmistaa, että vauvasi on kunnossa, ja opit myös tunnistamaan hänen liikkeidensä aikataulun.

Tämä ei tarkoita, että sinun on kirjoitettava ylös jokainen kerta, kun tunnet vauvan liikkeet. Sen sijaan arvioi, kuinka kauan aikaa liikkuvaisten jaksojen välillä kuluu.

Jokaisella kehittyvällä vauvalla on omat erityispiirteensä. Myös kellonajalla on merkitystä. Yleensä vauvat ovat aktiivisempia illalla, aina kello yhdeksästä aamuyhteen asti.

Miksi on tärkeää puhua liikkeiden tiheydestä lääkärin kanssa?

Ensinnäkin on tärkeää, että lääkärisi on tietoinen lapsesi liikkeiden tiheydestä. Tämä pätee erityisesti viimeisten raskausviikkojen aikana, kun sikiön liike on erityisen tärkeää. Pidempi ajanjakso, jolloin äiti ei tunne vauvan liikkeitä, on erittäin huolestuttava asia.

Kun vauva on pitkällä kehityksessään ja raskaus lähenee loppua, napanuoraan kuristuminen aiheuttaa todellisen vaaratekijän kohdussa. Joskus lapset lakkaavat liikkumasta varmistaakseen oman selviytymisensä. Kun näin on, lääkärit päätyvät lähes aina hätäsektioon.

Tämän vuoksi suosittelemme, että opettelet tunnistamaan raskauden aikana pienokaisesi rutiinin. Vauvan aktiivisuuden muutos voi olla merkki tulevista ongelmista, ja sinun tulee viipymättä ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.

Raskaana oleva nainen lääkärissä

Vinkkejä vauvan liikkeiden seuraamiseen

On tärkeää, että seuraat vauvasi liikkeitä oikealla tavalla. Tavoitteena on olla tietoinen vauvan liikkeistä ja pystyä havaitsemaan ne objektiivisesti.

Suosittelemme, että käyt makaamaan sängyllesi vasemmalle kyljellesi. Paras aika tehdä tämä, on heti minkä tahansa päivän aterian jälkeen. Ajatuksena on seurata, kuinka kauan vauvalla kestää tehdä
10 liikettä
.

Jos suoritat tämän saman toimenpiteen päivittäin, sinulla on tietoa pienokaisesi keskimääräisestä liikkumistiheydestä. Tämä auttaa sinua havaitsemaan, jos vauvan liikkeissä tapahtuu jotain tavallisesta poikkeavaa.

Kuinka usein vauvan liikkeet pitäisi tuntea?

Vauvat voivat tehdä jopa 40 erilaista havaittavissa olevaa liikettä äitinsä kohdussa. Vauva voi esimerkiksi venyttää käsiään tai jalkojaan tai uida. Iskut, työnnöt ja potkut ovat myös yleisiä liikkeitä.

Monet näistä toiminnoista ovat vauvan reaktio ulkoisiin ääniin tai äidin liikkeisiin. Ne voivat myös olla reaktio tiettyihin ruokiin, joita äiti syö, ja jotka lisäävät vauvan aktiivisuutta. Tällainen ruoka-aine on esimerkiksi sokeri.

Vauvan liikkeiden seuraaminen useita kertoja päivässä raskauden aikana voi pelastaa vauvasi hengen siinä tapauksessa, että komplikaatioita syntyy. Tämä on erityisen tärkeää 28. raskausviikosta alkaen.

Jos sinulla on minkäänlaisia epäilyksiä, keskustele neuvolahenkilökunnan, synnytyslääkärisi tai gynekologisi kanssa sen sijaan, että jäisit yksin huolesi ja ahdistuksesi kanssa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bradford, B., & Maude, R. (2018). Maternal perception of fetal movements in the third trimester: A qualitative description. Women and birth : journal of the Australian College of Midwives31(5), e287–e293.
  • Jimenez A, Jimenez J, Garsía S, Rosas H. Frecuencia de Movimientos Fetales Percibidos por la Madre en el Tercer Trimestre del Embarazo Normal. Ginecol  Obstet. Perú. 1999; 39 (17): 67-70.
  • Kjenn Liv. GUÍA PARA AYUDAR A LAS EMBARAZADAS A SEGUIR LOS MOVIMIENTOS FETALES. 2022.
  • Lai, J., Nowlan, N. C., Vaidyanathan, R., Shaw, C. J., & Lees, C. C. (2016). Fetal movements as a predictor of health. Acta obstetricia et gynecologica Scandinavica95(9), 968-975.
  • Sociedad Española de Ginecología y Obstetricia. Control prenatal del embarazo normal. Prog Obstet Ginecol. 2018;61(05):510-527.
  • Cabanyes Truffino J. El comportamiento fetal: una ventana al neurodesarrollo y al diagnóstico temprano. Rev Pediatr Aten Primaria. 2014; 16( 63 ): e101-e110.
  • Serrano Berrones M, Beltrán Castillo I, Serrano Berrones J. Perfil biofísico para conocer el bienestar fetal. Revista de Especialidades Médico-Quirúrgicas. 2012;17(4):300-307.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.