Synnytyspelon seuraukset

On tavallista, että synnytyksen lähestyessä mieli alkaa täyttyä erilaisista ajatuksista ja huolista, jotka saavat odottavan äidin ahdistuksen kasvamaan.

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Leticia María Fernández Gutiérrez

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Synnytyksen jännittäminen on normaalia, ja lähes jokainen raskaana oleva nainen onkin jossain määrin pelokas synnytyksen suhteen. Pahan synnytyspelon seuraukset voivat kuitenkin olla ikäviä, sillä todella kova pelko voi tehdä synnytyksen kohtaamisesta hyvin vaikeaa.

Pelko on tunne, jota koemme kohdatessamme jotain uhkaavaa, oli kyse sitten todellisesta tai kuvitellusta asiasta. Pelko suojelee meitä auttamalla meitä pakenemaan uhkaavasta tilanteesta tai vähintään pienentämällä uhan aiheuttamia vahinkoja varoittamalla sen olemassaolosta ajoissa. Pelot saavat meidät varautumaan vaaratilanteisiin ja parhaimmillaan kanavoituvat arjessa tarvittavaksi varovaisuudeksi, vastuullisuudeksi ja viisaudeksi.

Pelko on siis myös hyödyllinen ja selviytymisen kannalta tarpeellinen tunne, mutta synnytyspelosta emme saa samanlaisia hyötyjä. Synnytys on jännittävä kokemus, joka voi ymmärrettävästi aiheuttaa pelkoa, jonka taustalla voi olla erilaisia tekijöitä. Pahimmallaan pelko on lamaavaa ja heikentää toimintakykyä.

Mitä synnytyspelko on ja mistä se johtuu?

Synnytyksen jännittäminen on normaali osa lähes jokaista raskautta ja etenkin, kun kyseessä on ensisynnyttäjä. Epätietoisuus siitä, mitä tulee tapahtumaan, miten paljon synnyttäminen sattuu ja sujuuko kaikki lopulta hyvin, vaikuttavat kaikki odottavan äidin ajatuksiin ja tunteisiin ja voivat aiheuttaa kovaakin synnytyspelkoa. Tuntemattoman pelko voi johtaa sarjaan hypoteettisia ajatuksia, jotka vähän kerrallaan johtavat tulevaisuuden pelkäämiseen.

Synnytyksen jännittäminen on täysin luonnollista uuden tilanteen edessä. Voimakas synnytyspelko sen sijaan on suhteeton ja epärealistinen pelko, joka on haitallinen sekä naiselle itselleen että raskauden ja synnytyksen kululle. Arvioiden mukaan noin 6-10 % raskaana olevista kärsii vaikeasta synnytyspelosta.

Synnytyspelolle altistavat etenkin seuraavat syyt:

• Psyykkiset ongelmat. Psyykkiset ongelmat ennen raskautta ja sen aikana lisäävät synnytyspelon riskiä, ja etenkin raskaudenaikainen masentuneisuus on voimakkaasti yhteydessä synnytyspelkoon. Myös muut jaksamista kuormittavat tekijät, kuten taloudelliset ongelmat tai tuleva yksinhuoltajuus, lisäävät synnytyspelon riskiä.
• Aiemmat traumaattiset kokemukset. Synnytyspelkoa voivat aiheuttaa sekä aiemmat väkivaltaiset tai kivuliaat seksuaaliset kokemukset että kivuliaat gynekologiset toimenpiteet. Synnytyskivun pelko on yhteydessä kivun pelkoon yleensä.
• Liiallinen informaatio. Jokaisen odottavan äidin kannattaa ottaa selvää raskauden ja synnytyksen etenemisestä, mutta joillakin naisilla informaatiotulva aiheuttaa toivotusta päinvastaisen reaktion. On tärkeää, että tietoa hankitaan luotettavista lähteistä, eikä muiden synnytystarinoita tarvitse kuunnella, jos niiden kokee olevan itselleen haitallisia.

Synnytyspelon seuraukset

Pelon laukaisijat ovat sarja kehon turvamekanismeja, jotka asettavat kehon hälytystilaan.

• Pelko vapauttaa adrenaliinia, joka kontrolloi oksitosiinin ja noradrenaliinin tuotantoa. Oksitosiini on tärkein synnytyshormoni, sillä sen aiheuttamat supistukset ovat vastuussa kohdunsuun avautumisesta ja vauvan siirtämisestä synnytyskanavaan. Oksitosiini on myös vastuussa istukan irtoamisesta ja tästä aiheutuvan verenvuodon estämisestä. Normaali adrenaliinitaso on hyödyllinen synnytyksen aikana, mutta ylimääräiset adrenaliinipiikit eivät.
• Pelko saa lihakset jännittymään, mikä vaikeuttaa synnytystä. Synnytyksessä hyödynnetään kohdun ja kohdunkaulan lihaksistoa, joiden täytyy supistella ja rentoutua vuorotellen, mikä auttaa lasta liikkumaan synnytyskanavaa pitkin.
• Pelko häiritsee keskittymiskykyä ja on pahimmillaan täysin lamauttamaa. Tämä voi johtaa siihen, että synnyttäjä ei pysty keskittymään kätilön ohjeisiin, mikä vaikeuttaa synnytystä entisestään.

Synnytyspelon hoito

Synnytyspelko kannattaa ottaa rohkeasti puheeksi äitiysneuvolassa, missä hoitaja auttaa raskaana olevaa naista hallitsemaan odotustaan ja synnytystään. Synnytyspelon lisäksi myös masennuksen tunnistamiseen jo alkuraskaudessa tulee kiinnittää huomiota. Jos synnytyspelko on voimakasta, sitä tulee käsitellä viimeistään 30. raskausviikon paikkeilla myös synnytyssairaalan poliklinikalla. Monessa synnytyssairaalassa toimii niin sanottu pelkopoliklinikka, jossa synnytyslääkärin lisäksi toimii asiaan perehtynyt kätilö. Synnytyspelkoa hoidetaan rentoutumisharjoituksilla, ryhmämuotoisella hoidolla sekä terveydenhoitajan, kätilön ja lääkärin kanssa käydyillä keskusteluilla.