Miksi joillekin pariskunnille syntyy pelkkiä poikia?
Moni äiti ja isä miettii, miten ihmeessä perheeseen syntyy pelkkiä poikia tai tyttöjä. Vaikka yleisesti ottaen tarjolla ei ole ilmiön selittävää vastausta, joidenkin asiantuntijoiden mukaan tietyt tekijät voivat selittää, miksi pariskunta ei saa sekä tyttöjä että poikia.
Mikä määrittää vauvan sukupuolen?
Lapsen sukupuoli määrittyy hedelmöityshetkellä isältä saadun kromosomin perusteella. Jokaisessa ihmisen kehon solussa on 46 kromosomia, jotka ovat jakautuneet 23 pariksi, joista jokaisessa on yksi kromosomi äidiltä (X-kromosomi) ja yksi isältä (Y-kromosomi).
Siittiöihin syntyy joko X- tai Y-kromosomi. Kun X-kromosomin sisältävä siittiö hedelmöittää munasolun, jälkeläisen XX-sukupuolikromosomisto tuottaa naaraan ja kun siittiö sisältää Y-kromosomin, XY-kromosomistoinen yksilö kehittyy urokseksi.
Miksi joillekin pariskunnille syntyy pelkkiä poikia?
Joku saattaa tässä kohtaa miettiä, että pelkkiä tyttöjä saavilla miehillä on kenties vain X-kromosomeja kantavia siittiöitä. Tämä on kuitenkin väittämä, josta asiantuntijat ovat hyvin eri mieltä keskenään. Joidenkin mukaan vauvan sukupuoli perustuu pelkästään sattumaan, kun taas toisten mielestä se liittyy siittiöiden laatuun. Itse asiassa useat tekijät saattavat selittää sen, että pariskunnalle syntyy pelkkiä tyttövauvoja, ja niistä kerromme lisää seuraavaksi.
Sperman ominaisuudet
Eri siittiöiden nopeudessa, kestävyydessä ja vahvuudessa uskotaan olevan eroja. X-kromosomeja sisältävät siittiöt ovat vahvempia ja kestävämpiä – eli niiden selviytymisprosentti on korkeampi – mutta toisaalta hitaampia. Siittiöt, joissa on Y-kromosomeja, ovat sen sijaan nopeampia, mutta huonompia selviytymään.
Tämän vuoksi joidenkin asiantuntijoiden mukaan seksin harrastaminen ennen naisen ovulaatiota nostaa sen todennäköisyyttä, että munasolun hedelmöittävässä siittiössä on X-kromosomi, sillä tällainen siittiö on kestävämpi kuin Y-kromosomin sisältävä. Jos taas seksiä harrastetaan naisen ovulaation aikana, todennäköisyys siitä, että tuloksena on tyttö, on suurempi. Tämä johtuu siitä, että Y-kromosomia kantava siittiö on nopeampi kuin X-kromosomia kantava.
Onko pojan saamisen vaikeus vain myytti?
Uskomuksen mukaan joillakin pareilla on ongelma, jonka tuloksena tietyn sukupuolen geenit tuhoutuvat – pääasiassa tämä koskee pojan geenejä. Jotkut uskovat, että vaikka hedelmöittyminen voisikin tapahtua niin, että tuloksena olisi pojan sukupuoli, alkion selviytymismahdollisuudet ovat pienet.
Sperman poikkeavuudet
Yksi selitys sille, että tyttöjä on perheessä enemmän, on erikoinen tila, jossa sperma tuhoaa Y-kromosomeja. Ilmiö on kuitenkin edelleen tutkimuksen kohteena, joten sitä ei voida pitää tieteellisesti todistettuna selityksenä usean tyttövauvan syntymiselle.
Hedelmöityshoidot ja vauvan sukupuoli
Modernit hedelmöityshoidot – keinohedelmöitys ja koeputkihedelmöitys – mahdollistavat sen, että vauvan sukupuoli on tiedossa jo prosessin alusta lähtien. Koeputkihedelmöityksessä hedelmällisyysasiantuntijat tekevät hedelmöittyneelle alkiolle ennen kohtuun istutusta geneettisen diagnoosin, jonka avulla voidaan havaita alkioiden sukupuoli.
Suomessa lapsen sukupuoli voidaan kuitenkin valita alkiodiagnostiikan avulla ainoastaan tilanteissa, joissa tiedossa on toisella sukupuolella ilmenevä perinnöllinen sairaus. Joissakin maissa lait ovat väljempiä, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Belgiassa vanhemmat voivat valita tulevan lapsensa sukupuolen aina halutessaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ethics Committee of the American Society for Reproductive Medicine. (2015). Use of reproductive technology for sex selection for nonmedical reasons. Fertility and Sterility, 103(6), 1418-1422. https://www.fertstert.org/article/S0015-0282(15)00240-X/fulltext
- Gellatly, C. (2009). Trends in population sex ratios may be explained by changes in the frequencies of polymorphic alleles of a sex ratio gene. Evolutionary biology, 36, 190-200. https://link.springer.com/article/10.1007/s11692-008-9046-3
- Henao Agudelo, M. S., & Cardona Maya, W. (2013). Evaluación de los parámetros seminales en 30 hombres con fertilidad probada y breve revisión de la literatura. Revista Cubana de Obstetrícia y Ginecología, 39(4), 368-382. http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0138-600X2013000400006
- Kanazawa, S. (2007). Big and tall soldiers are more likely to survive battle: a possible explanation for the ‘returning soldier effect’on the secondary sex ratio. Human Reproduction, 22(11), 3002-3008. https://academic.oup.com/humrep/article/22/11/3002/652125?login=false
- Lippert, T., Skjaerven, R., & Salvesen, K. A. (2005). Hvorfor får noen bare gutter eller bare jenter? [Why do some women only give birth to boys or to girls?]. Tidsskrift for den Norske laegeforening : tidsskrift for praktisk medicin, ny raekke, 125(24), 3414–3417. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16357880/
- McSweeney L. (2011). Successful sex pre-selection using natural family planning. African journal of reproductive health, 15(1), 79–84. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21987941/
- Ruckstuhl, K. E., Colijn, G. P., Amiot, V., & Vinish, E. (2010). Mother’s occupation and sex ratio at birth. BMC public health, 10, 269. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2888741/
- Schacht, R., Tharp, D., & Smith, K. R. (2019). Sex ratios at birth vary with environmental harshness but not maternal condition. Scientific reports, 9(1), 9066. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6588635/
- Villasante, A., Duque, L., & García-Velasco, J. A. (2005). Técnicas de reproducción asistida. Anales de Pediatria Continuada. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1696281805732832?via%3Dihub
- Wilcox, A. J., Weinberg, C. R., & Baird, D. D. (1995). Timing of sexual intercourse in relation to ovulation. Effects on the probability of conception, survival of the pregnancy, and sex of the baby. The New England journal of medicine, 333(23), 1517–1521. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/7477165/