Napanuora ja sen ihmeelliset ominaisuudet
Vaikka meillä on tänä päivänä käytössämme edistynyttä teknologiaa ja tieteen tarjoamaa tietoa, ihmiselämän kehitys on yhä verhottuna monilla salaisuuksilla. Napanuora sisältää runsaasti kantasoluja ja pitää suojissaan myös monia muita salaisuuksia.
Raskauden aikana noin 50-senttinen napanuora yhdistää äidin lapseen. Se lähtee sikiön navasta ja päättyy äidin istukkaan. Napanuoran päätehtävä on tuoda istukasta lapselle ravintoaineita ja happea, sekä viedä lapsesta istukkaan päin kuona-aineita. Napanuorassa kulkee kaksi napavaltimoa ja yksi napalaskimo. Toinen valtimoista suodattaa lapsen tuottamia kuona-aineita, kun taas toinen tuo lapselle happea.
Napanuora on täynnä elämää
Pitkä ja hyödyllinen napanuora kuljettaa myös vasta-aineita. Raskauden lähestyessä loppuaan, napanuora kuljettaa äidin elämänsä aikana tuottamat vasta-aineet istukan kautta lapselle. Mutta napanuoralla on muitakin tärkeitä tehtäviä. Sen sisältämä veri on täynnä kantasoluja, joita pidetään elämän rakennuspalikkoina. Kantasolut nimittäin voivat tuottaa uusia soluja. Kantasolut voivat jakautua ja kopioitua, sekä asuttaa, yhdistää ja luoda uusia kudoksia.
Kantasolut sisältävät kaiken tarvittavan perinnöllisen tiedon muodostaakseen kaikki elimistön elimet. Napanuora sisältää miljoonia kantasoluja. Napanuora sisältää siis suurimmaksi osaksi elämän muodostavia salaisia osia. Napanuoran veren sisältämiä kantasoluja käytetäänkin joissain tapauksissa hyväksi, etenkin niitä tarvitsevilla lapsilla. Nämä kantasolut ovat identtisiä luuytimen tuottamiin kantasoluihin. Tämä tekee niistä ihanteellisia taistelemaan lapsen terveyttä uhkaavia sairauksia vastaan, kuten tämä Stem Cells Journals -julkaisussa julkaistu tutkimus todistaa.
Napanuoran veri sisältää satoja soluja, joita käytetään avuksi joitakin syöpiä vastaan taistelemisessa. Näitä ovat esimerkiksi leukemia, Hodgkinin tauti ja luuydinsyöpä. Näitä soluja voidaan käyttää myös muiden sairauksien, kuten anemian, aplastisen anemian, Fanconin oireyhtymän, lupuksen sekä vaikean kombinoidun immuunivajauksen, hoidossa. Espanjassa tutkitaan parhaillaan, olisiko napanuoran sisältämiä kantasoluja mahdollista käyttää hyödyksi verisyöpien hoidossa.
Napanuoran leikkaaminen
Istukan ja napanuoran sisältämät kantasolut ovat erikoisia immunologisen kypsymättömyytensä vuoksi. Asiantuntijat kertovan tämän olevan hyvä asia, sillä näin on epätodennäköisempää, että kantasolujen saajan elimistö alkaisi hylkiä saatuja soluja. Toinen tärkeä napanuoran sisältämien kantasolujen etu on se, että ne eivät ole yhteensopivia ainoastaan vauvan solujen kanssa, vaan todennäköisesti myös muiden perheenjäsenten solujen kanssa.
Kantasolujen poiminta napanuorasta tai istukasta on kivuton toimenpide. Monissa maissa on kehitetty tapoja säilöä näitä kantasoluja, joita voidaan myöhemmin käyttää lapsen tai muiden perheenjäsenten mahdollisten sairauksien hoitamiseen. Kantasolujen sisältämisen lisäksi, napanuoran on todettu sisältävän muitakin terveyshyötyjä.
Brittiläisten tutkijoiden mukaan napanuoran leikkaaminen kolmisen minuuttia normaalia myöhemmin, parantaa vauvan terveyttä huomattavasti. Jos terveen vastasyntyneen napanuora leikataan kolmisen minuuttia tavallista myöhemmin, vauvan rautatasot saattavat nousta, mikä auttaa välttämään anemian syntymistä. Tämä on yksi tutkimustuloksista, jotka saatiin British Medical Journal -julkaisussa esitellystä tutkimuksesta.
Lääkärit Ola Andersson ja Magnus Domellöf toteavat BBC Mundon tiedotteessa, että napanuoran leikkaamisen viivyttämisen tulisi olla osa standardoitua vastasyntyneen hoitoa niissä tapauksissa, joissa raskaus on sujunut ilman komplikaatioita. Edellä mainittu tutkimus yhdessä muiden napanuoran salaisuuksia avaavien tutkimusten kanssa, osoittavat kuinka napanuora on voimavara, joka parantaa lapsen terveyttä sekä auttaa hänen läheisiään.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Götherström, C., Westgren, M., Shaw, S. S., Åström, E., Biswas, A., Byers, P. H., … & Chan, J. K. (2014). Pre‐and postnatal transplantation of fetal mesenchymal stem cells in osteogenesis imperfecta: A two‐center experience. Stem cells translational medicine, 3(2), 255-264. https://stemcellsjournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.5966/sctm.2013-0090
- Andersson, O., Hellström-Westas, L., Andersson, D., & Domellöf, M. (2011). Effect of delayed versus early umbilical cord clamping on neonatal outcomes and iron status at 4 months: a randomised controlled trial. Bmj, 343. https://www.bmj.com/content/343/bmj.d7157