Kuinka sylki vaikuttaa lasten hampaisiin
Kosteus on yksi suuontelon tunnetuimmista ominaisuuksista. Sylki on vastuussa lasten hampaiden, kielen ja muiden rakenteiden pitämisestä märkinä niiden toimintojen helpottamiseksi. Jatka lukemista oppiaksesi, kuinka sylki vaikuttaa lasten hampaisiin.
Vauvan ensimmäisinä elinkuukausina sylkirauhasten kehitys tulee päätökseen ja syljentuotannosta tulee ilmeistä. Kuolaaminen lapsilla on yksi syljen oikeanlaisesta erityksestä kertova merkki. Aikuiset tuottavat keskimäärin noin litran sylkeä päivässä. Lapsilla tämä määrä voi olla jopa puolitoista litraa päivässä. Kuten alla olevassa artikkelissa kerromme, tämän nesteen läsnäolo suussa on erittäin hyödyllistä.
Lapset ja sylki
Sylki on kirkasta nestettä, joka koostuu enimmäkseen vedestä. Se sisältää myös elektrolyyttejä, limaa, antibakteerisia aineita ja entsyymejä. Sitä tuottavat suun suurimmat sylkirauhaset – korvasylkirauhaset, kielenalussylkirauhaset ja leuanalussylkirauhaset – sekä pienemmät rauhaset, joita on siellä täällä huulten ja kitalaen limakalvoilla.
Tämä neste, jota ihminen erittää jatkuvasti ja luontaisesti, on välttämätöntä suun oikeanlaiselle toiminnalle. Suurimmillaan tuotanto on ennen ateriaa, sen aikana ja sen jälkeen. Se saavuttaa huippunsa keskipäivällä ja vähenee huomattavasti yöllä, unen aikana.
Sylki osallistuu moniin fysiologisiin prosesseihin, kuten ruoansulatukseen ja puheeseen. Samalla se auttaa ylläpitämään suun terveyttä ja yleistä terveydentilaa. Katsotaanpa sen toimintoja tarkemmin.
Syljen toiminnot
Sylki voitelee ja pitää suun, limakalvot ja hampaat kosteina, mikä auttaa ruoan nielemisessä. Opi lisää tästä ja muista syljen toiminnoista lasten suuontelossa:
- Se kostuttaa ruokaa ja auttaa muodostamaan ruokaboluksen nielemisen helpottamiseksi. Lisäksi syljen sisältämät entsyymit aloittavat ruoansulatusprosessin hajottamalla ruokaa jo ennen kuin se pääsee mahalaukkuun.
- Syljen avulla voimme maistaa ruoan eri makuja. Jos suussa ei olisi tarpeeksi kosteutta, kieli ei pystyisi havaitsemaan ruoan eri makuja.
- Se toimii itsepuhdistusmekanismina, joka siivoaa pois jäämät suuhygienian ylläpitämiseksi.
- Se vähentää bakteerien haitallista vaikutusta itsepuhdistusmekanismin ja puskurointikykynsä avulla, mikä neutraloi suuympäristöä, kun se muuttuu liian happamaksi tai emäksiseksi. Tällä tavoin se auttaa ehkäisemään kariesta.
- Se pystyy tarjoamaan kalsiumia ja fluoria lasten hampaille. Nämä remineralisoivat ominaisuudet auttavat vahvistamaan ja hoitamaan kiillettä pidempään.
Kuinka sylki vaikuttaa lasten hampaisiin
Syljellä on keskeinen rooli suun terveydelle ja lasten hampaiden hyvinvoinnille. Sen antibakteeriset ominaisuudet sekä sen huuhtelu- ja puhdistusvaikutus auttavat pitämään hampaat puhtaina ruokajäämistä.
Lisäksi sylki vaikuttaa lasten hampaisiin neutraloimalla bakteerien tuottamia happoja. Sen remineralisoivat vaikutukset vähentävät karieksen riskiä. Jos syljen määrä vähenee, suoja katoaa ja suusairauksien riski kasvaa.
Karieksen esiintyminen lapsilla
Yleensä suu auki nukkuvilla tai suun kautta hengittävillä lapsilla on enemmän reikiä kuin niillä, jotka hengittävät nenän kautta. Näissä tapauksissa yläetuhampaat altistuvat ulkoilmalle, kuivuvat ja niiden pinnalle jää bakteeriplakkia, koska sylki ei voi suorittaa puhdistustehtäväänsä.
Myös lapset, joilla on ahtaat hammasvälit, ovat paljon alttiimpia hampaiden reikiintymiselle. Tässä tapauksessa reikiintyminen johtuu siitä, että sylki ei pääse virtaamaan ja puhdistamaan hammasvälejä.
Lapset, jotka kärsivät tietyistä sairauksista, kuten astmasta, keuhkoputkentulehduksesta tai emfyseemasta, tai jotka käyttävät tiettyjä lääkkeitä, kuten kortikoideja tai keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä, voivat kärsiä syljen koostumuksen tai määrän muutoksista. Myös tämä vaikutus lisää reikiintymisen riskiä. Näissä tapauksissa on tärkeää huolehtia kunnolla suuhygieniasta syljen antaman suojan puuttumisen kompensoimiseksi.
Kuinka tietää, onko lapsella tarpeeksi sylkeä
Useimmat lapset tuottavat luontaisesti oikean määrän sylkeä. Tämä edellyttää kuitenkin nesteytystä ja tasapainoista ruokavaliota. Jotkut lapset voivat kärsiä suun kuivumisesta tottumusten, terveysvaivojen tai lääkityksen vuoksi. Muun muassa näistä oireista tunnistaa suun kuivumisen lapsella:
- Erittäin tahmea tai paksu sylki
- Kuivat ja halkeilevat huulet
- Kipu suupielissä suuta avattaessa
- Kuiva, halkeileva ja karhea kieli
- Vaikeus pureskella, niellä, maistaa ja puhua
- Jatkuva janon tunne
Kuinka lisätä syljeneritystä lasten hampaiden suojaamiseksi
Sylki on peruselementti lasten hampaiden ja suun terveyden hoidossa. Nyt kun olet tietoinen siitä, kuinka sylki vaikuttaa lasten hampaisiin, tässä on muutamia vinkkejä, jotka auttavat lastasi tuottamaan riittävästi sylkeä:
- Ruoan pureskelu: Ruoan antaminen lapsille pureskeltavina palasina edistää syljeneritystä.
- Sokeriton purukumi: Kunhan lapsi osaa pureskella purukumia turvallisesti, sitä voidaan antaa silloin tällöin syljenerityksen edistämiseksi.
- Riittävä nesteytys: Kun tarjoat lapsillesi runsaasti vettä, he pysyvät nesteytettyinä ja saavat tarvittavan määrän nestettä riittävään syljeneritykseen. Heidän on tärkeää saada 1,5–2 litraa vettä päivässä (6–8 lasillista).
Nämä suositukset eivät korvaa hyvää suuhygieniaa, vaan täydentävät sitä. Riittävän syljenerityksen ja säännöllisen suunhoidon ansiosta lapsesi hampaat ovat suojassa reikiintymiseltä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- MORALES-CHÁVEZ, M. A. R. I. A. N. A. (2020). El rol de la saliva en el riesgo de caries en pacientes pediátricos con autismo. Revisión de la literatura. Odontología Pediátrica, 28(2), 84-91.
- Sáenz Masís, M. F., & Madrigal López, D. (2019). Capacidad buffer de la saliva y su relación con la prevalencia de caries, con la ingesta de diferentes bebidas comerciales. Odontología Vital, (31), 59-66.
- Gargantini, P., & Joison, A. (2019). Estudio del pH y niveles de flúor en saliva y placa dental en niños con dentición permanente temporaria y mixta. Revista Methodo, 4(3).
- Tan, T. M., Arango, E. L., & Labarcena, B. R. (2019). Características del esmalte y rol de la saliva como factores de riesgo a caries dental. Progaleno, 2(3), 224-235.
- Lluman Guapi, D. S. (2020). Formación de caries relacionado con la dieta y PH salival en pacientes pediátricos de 5 a 10 años (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
- Escalona, T. P., Ortiz, H. R. C., Palomino, Y. P., Tamayo, M. I., & Rodríguez, M. I. R. (2015). Relación entre factores de riesgos y caries dental. Multimed, 19(4), 1-13.
- Santiago-Lagunes, L. M., Ríos-Gallardo, P. T., Perea-Martínez, A., Lara-Campos, A. G., González-Valadez, A. L., García-Osorio, V., … & Reyes-Gómez, U. (2020). Importancia de una hidratación adecuada en niños y adolescentes. Salud Quintana Roo, 11(39), 27-30.
- Cabrera Chaguala, J. P., Calderón Moreno, J. S., Jiménez Rodríguez, M. F., & Riveros Gallo, Y. K. (2021). Relación entre los medicamentos antiasmáticos y el desarrollo de caries dental en niños y adolescentes. Revisión sistemática.
