Lapsen moraalin kehitys
Jo Jean Piaget’n ja Sigmund Freudin kaltaiset psykologian alaan merkittävästi vaikuttaneet henkilöt uskoivat ihmisen syntyvän ilman moraalista ymmärrystä. Nykykäsityksen mukaan moraalin kehitys alkaa jo alle vuoden iässä ja kehittyy vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Vauvan sisäistä moraalijärjestelmää vahvistaa jo yksinkertaisesti se, että häntä ruokitaan, hoivataan ja lohdutetaan ja että hänelle hymyillään hänen hymyillessään.
Avainasiat lapsen moraalisessa kehityksessä
Yksilön moraalikehitykseen vaikuttavat erilaiset kasvatusihanteet, sosiokulttuuriset tekijät sekä yhteisön tai yhteiskunnan arvot ja normit. Jotta lapsen moraali voi kehittyä, hänen kasvattamiseensa osallistuvien henkilöiden täytyy opettaa hänelle elintärkeitä arvoja. Vanhempien ja opettajien tulee ottaa huomioon tiettyjä avainasioita, jotta lapsen moraalinen kehitys on optimaalista.
- Aikuisten täytyy opettaa lapselle käyttäytymiseen liittyviä sääntöjä ja normeja niin kotona kuin muissakin ympäristöissä.
- Jotta lapsi voi omaksua aikuisten opettamat asiat, täytyy hänelle selittää syyt sääntöjen taustalla. Lapsen täytyy myös tietää, millaisia ei-toivotun käytöksen seuraukset ovat.
- Paras tapa vahvistaa lapsen oppimista on toimia itse esimerkkinä. Ei riitä, että vanhemmat selittävät lapselle, mikä on oikein ja mikä väärin, vaan heidän täytyy itse toimia sanojensa mukaisesti.
- Vanhempien on hyvä pitää mielessä, että lapsen ei ole helppo ymmärtää myötätunnon, kunnioituksen ja suvaitsevaisuuden konsepteja. Näitä arvoja on siis erityisen tärkeää opettaa oman esimerkin kautta.
Lapsen käyttäytyessä hyvin, häntä kannattaa kehua ja vahvistaa positiivisesti. Lapsen täytyy kuitenkin myös ymmärtää, että hänen toimillaan on seurauksensa, ja seurausten asettaminen onkin erinomainen tapa kehittää lapsen tervettä moraalia.
Koulun ja muun ympäristön vaikutus lapsen moraaliseen kehitykseen
Perheellä ja muilla läheisillä ihmisillä on elintärkeä rooli lapsen moraalikehityksessä, mutta myös varhaiskasvatus, koulu, luokkatoverit ja muut ystävät ovat siinä tärkeitä tekijöitä. Lapsen kasvaessa hänen vanhempansa eivät ole enää hänen elämänsä ainoita kiintopisteitä, ja vanhemmilta opitut arvot saattavat vääristyä tai vinoutua sosiaalisen kontekstin mukaan. Tästä syystä vanhempien on tärkeää olla kiinnostuneita lapsen elämästä ja seurata, mitä siinä tapahtuu kodin ulkopuolella.
On myös tärkeää muistaa valvoa lapsen median ja sosiaalisen median käyttöä, sillä apsen on hyvä katsella vain hänen iälleen sopivaa sisältöä. Lapsi saattaa alkaa jäljitellä esikuviaan, kuten laulajia, näyttelijöitä tai urheilijoita, ja asiantuntijat korostavatkin tämän aspektin merkitystä arvomaailman omaksumisessa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Almagiá, E. B. (1987). El desarrollo moral: una introducción a la teoría de Kohlberg. Revista Latinoamericana de psicología, 19(1), 7-18. https://www.redalyc.org/pdf/805/80519101.pdf
- Barrios, A., Barbato, S., & Branco, A. (2012). El análisis microgenético para el estudio del desarrollo moral: consideraciones teóricas y metodológicas. Revista de Psicología (PUCP), 30(2), 249-279. http://www.scielo.org.pe/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0254-92472012000200002
- Fuentes, R., Gamboa, J., Morales, K., Retamal, N., & Víctor San Martín, R. (2012). Jean Piaget, aportes a la educación del desarrollo del juicio moral para el siglo XXI. Convergencia educativa, (1), 55-69. https://revistace.ucm.cl/article/view/262/246
- González, A. M. P. (1989). Laurence Kohlberg: Teoría y práctica del desarrollo moral en la escuela. Revista interuniversitaria de formación del profesorado, (4), 79-90. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=117615
- Kohlberg, L. (1992). Psicología del desarrollo moral (Vol. 2). Bilbao: Desclée de Brouwer.
- Patiño Troncos, E. C. (2020). Fundamentos para el trabajo de la moral en los niños del nivel inicial. http://repositorio.untumbes.edu.pe/handle/20.500.12874/2494