Lapsen kielen oppimisen edistäminen

Viestintä on yksi jokaisen ihmisen elämän perusasioista. Puhe tekee toisen ihmisen kanssa kommunikoimisen helpoksi, ja kielen oppiminen on näin hyvin tärkeää. Jokaisen vanhemman on hyvä miettiä, miten lapsen kielen oppimisen edistäminen onnistuu kotioloissa.
Kielen oppiminen lapsuudessa
Moni vanhempi huolestuu, jos lapsi ei ala ääntää sanoja samaan aikaan ikätovereidensa kanssa. Kielen oppimiseen vaikuttavat monenlaiset tekijät. Jotkut näistä liittyvät terveyteen ja erityisesti hermoston, kuuloaistin ja puheen tuottamisen elinten kehitykseen.
Myös lapsen ja aikuisten väliset suhteet ovat oleellisia asioita kielen oppimisen kannalta. Näiden suhteiden täytyy tarjota oikeanlaista stimulaatiota, jotta lapsen viestintäkyvyt ja motivaatio vahvistuvat. Niiden tulisi myös helpottaa vuorovaikutusta ja auttaa hyödyntämään matkimista oppimisen työkaluna. Lapsi nimittäin oppii puhumaan pitkälti kuuntelemalla vanhempiensa puhetta.
Lapsen kielen oppimisen edistäminen
0-6 kuukautta
Lapselle puhuminen
Puhu vauvallesi, vaikka hän vain jokeltaisi! Vanhempien kannattaisi jo syntymästä lähtien puhua vauvalleen – vaikka pieni ei ymmärräkään eikä pysty vastaamaan.
Yksi asia, joka edistää selkeästi kielen oppimista, on muiden ihmisten viestintä lapsen kanssa jo silloin, kun hän on vasta vauva.
Tällöin ihminen alkaa yhdistää äänteet ympäristönsä esineisiin. Voit kertoa pienelle vauvalle lyhyitä tarinoita, jotka rohkaisevat häntä matkimaan suusi liikkeitä ja ääniä.
Vauvan äänteiden matkiminen
Kun lapsi alkaa äännellä eri tyyppisillä tavoilla, vanhempien kannattaa imitoida näitä äännähdyksiä ja katsoa vauvaa silmiin. Näin hän alkaa viestiä sanallisesti.
Se, että aikuinen vastaa samanlaisella käytöksellä, auttaa vauvaa ymmärtämään, että hän on päässyt tavoitteeseensa – ymmärretyksi tulemiseen.
Kuuden kuukauden ikäiset ja vanhemmat vauvat
Kasvojen hieronta
Hyvin hellävaraisen hieronnan tekeminen vauvan kasvoilla stimuloi lihaksia, joita käytetään puhumisessa. Näihin alueisiin kuuluvat muun muassa posket sekä ylä- ja alaleuka.
Tämä myös vahvistaa sidettä vanhempien ja vauvojen välillä, mikä on jatkuvan kontaktin ansiota.
Tällainen stimulaatio on hyväksi vauvan tutustuttamiseksi omiin kasvojensa alueisiin, jotta voitaisiin lisätä hänen sanavarastoaan. Näiden alueiden osoittaminen ja niiden nimeäminen saa tiedon pysymään vauvan mielessä.
Hierontaa tehdessäsi, voit nimetä jokaisen kohdan hitaasti ja selkeästi.
Hengitysharjoitteet
Hengitykseen liittyvät harjoitukset ovat myöskin avuksi kielen oppimisen edistämisessä lapsella.
Ensinnäkin pienen tarvitsee erottaa sisään- ja uloshengitys sekä puhaltaminen toisistaan. Sitten hän voi hallita niiden voimakkuutta, kestoa ja suuntaamista, ja pystyä tuottamaan äänteitä oikein.
Hyödyllisiä harjoitteita ovat esimerkiksi leikit, joissa käytetään pingispalloja. Lapsen tulee puhaltaa palloja, jotta ne vierivät vakaalla pinnalla. Puhalluksen mukaisesti lapsi näkee miten pallot liikkuvat, kuinka nopeasti ja mihin suuntaan.
Yksi hauska hengitysharjoite on musiikkisoittimien käyttö, kuten esimerkiksi huilun, harmonikan tai pillien. Näiden avulla lapsi oppii hallitsemaan ilmaa, jota tarvitaan puhallukseen. Voimakkuuden mukaisesti hän kuulee jonkinlaisen äänen, jonka soitin tuottaa.
Tuki ja esimerkin näyttäminen
Mitä tulee hyvään kielen oppimiseen, tärkeintä on hyvän esimerkin saaminen ja ympärillä olevien ihmisten tuki.
Kuuntele lasta kunnioituksella, keskeyttämättä hänen puhettaan. Jos hän tekee virheitä, korjaa kieltä kärsivällisesti ja ilman kritiikkiä tai pilkkaamista.
On tärkeää välttää lapsen kielellisestä kehityksestä puhumista negatiiviseen sävyyn, jos lapsi itse on kuulolla.
Tämä pahentaa asioita, sillä se voi saada lapsen reagoimaan aivan toisella tavalla kuin on vanhempien toiveena. Lisäksi se saattaa alentaa lapsen itsetuntoa.
On monenlaisia aktiviteetteja, jotka edistävät lapsen kielellistä kehitystä. On silti äärimmäisen tärkeää, että vanhemmat sallivat lapsen kehittyä omaan tahtiinsa, tarjoten jatkuvaa tukea ja stimulaatiota.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Audiosocial.es. (2018). Adquisición del lenguaje: etapas – audiosocial.es. [online] Disponible en: https://www.audiosocial.es/es/2013/05/22/ninos-etapas-de-la-adquisicion-del-lenguaje/
- Navarro Pablo, M. (2003). Adquisición del lenguaje. El principio de la comunicación. Cauce, 26, 321-347. https://idus.us.es/xmlui/bitstream/handle/11441/13138/file_1.pdf?sequence=1
- Oléron, P. (1985). El niño y la adquisición del lenguaje. Ediciones Morata.
- Vila, I. (1991). Lingüística y adquisición del lenguaje. Anales de Psicología/Annals of Psychology, 7(2), 111-122. https://revistas.um.es/analesps/article/view/28361
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.