7 tekosyytä, joilla lapsi välttelee syömistä

2 minuuttia

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Marisol Rendón Manrique

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Siinä missä lapsen fyysinen kasvu on huimaa ensimmäisen elinvuoden aikana – ensimmäiseen syntymäpäivään mennessä syntymäpaino on yleensä kolminkertaistunut ja pituus lisääntynyt 25-30 senttiä – seuraavien kahden vuoden aikana se hidastuu jonkin verran. Tämä näkyy myös ravinnontarpeessa, minkä johdosta lapsen ruokailutottumukset voivat muuttua selvästi. Lapsi saattaa myös vältellä syömistä erilaisten tekosyiden varjolla.

“Ei ole hyvä ajatus tarjota lapselle ruokaa tai juomaa mihin aikaan päivästä tahansa sillä ajatuksella, että kunhan lapsi söisi jotain. Aterioita ei myöskään kannata korvata ravintolisillä tai välipaloilla, joista lapsi pitää. Tällöin normaali ja fysiologinen ruokahalun puute voi muuttua häiriintyneeksi syömiskäyttäytymiseksi, jonka aiheuttaa perheympäristö tai epäterveet neuvot.”
– Ravitsemusasiantuntija Silvana Dadán

7 yleistä tekosyytä, joilla lapsi välttelee syömistä

“Minulla ei ole nälkä.”
“En pidä tästä ruoasta.”
“Vatsani on kipeä.”
“Ruoka haisee/näyttää pahalta.”
“Ruoka on liian kylmää/kuumaa.”
“Syön ruoan myöhemmin.”
“Olen jo täynnä.”

Lapsi saattaa vältellä syömistä esimerkiksi seuraavista syistä:

Vatsakipu. Jos ruoansulatus ei toimi kunnolla, lapsen ruokahalu voi laskea merkittävästi.
Hampaisiin liittyvät ongelmat. Kipu ikenissä, kitalaessa tai muualla suussa voi olla syynä siihen, että lapsi välttelee syömistä.
Astma, yskä tai kuume. Terveysongelmista kärsivä lapsi nauttii mieluummin nesteitä kuin kiinteitä ruokia.
Stressi ja emotionaaliset häiriöt. Kuolema lähipiirissä, vanhempien ero, uuteen kotiin muuttaminen, päivähoidon tai koulun aloittaminen ja muut ison elämänmuutokset voivat aiheuttaa ruokahalun menetystä.
Vanhempien asenne ja syömään pakottaminen. Lapsi reagoi negatiivisesti, mikäli häntä painostetaan. Siksi ruokahetki tulee pyrkiä pitämään rauhallisena ja rentona, eikä lasta saa pakottaa syömään.
Kotitekoisten ruokien puuttuminen. Jos lapsi tottuu syömään valmisruokia ja roskaruokaa, hän saattaa alkaa kieltäytyä kotiruoan syömisestä.
Fyysisen aktiivisuuden puute. Istumiseen painottuva elämäntyyli hidastaa aineenvaihduntaa, eikä syöminen tunnu nautinnolliselta.
Välipalojen syöminen aterioiden välissä. Pienet välipalat pääaterioiden välissä eivät ole pahasta, mutta liiallisissa määrin ne paitsi täyttävät lapsen vatsan, myös sotkevat ruokailurutiinin.
Toistavat tai liian vaihtelevat ruokalistat. Jos lapsella on liian paljon vaihtoehtoja, hänellä voi olla vaikeuksia valita niiden välillä. Toisaalta toinenkaan ääripää ei ole hyväksi, sillä lapsi saattaa väsyä syömään aina samoja ruokia.

Mitä vanhemmat voivat tehdä?

Lapselle on tärkeää opettaa hyvät ruokailutottumukset

Opeta lapselle hyvän ravinnon perusteet ja hyvät ruokailutottumukset.
Säännönmukaisen ja hyvin suunnitellun ruokavalion juurruttaminen on hyvin tärkeää. Jotta tähän liittyvä työ helpottuisi, suunnittele perheen viikon ateriat etukäteen.
Ruokaa ei kannata missään olosuhteissa käyttää palkintona tai rangaistuksena.
Koko perheen tulee syödä samaa ruokaa. Vältä tarjoamasta vaihtoehtoja terveelliselle ruoalle. Lapsen täytyy tottua syömään terveellisesti yhdessä perheen kanssa.
Kerääntykää koko perheen kesken päivälliselle. Tämä on paitsi hyvä tapa vaihtaa päivän kuulumiset, myös opettaa lapselle hyviä ruokailutapoja ja -tottumuksia.