5 harjoitusta lapsen käsialan parantamiseksi
Vaikka kynän käyttäminen vaikuttaakin aikuisesta kohtalaisen yksinkertaiselta tehtävältä, kirjoittaminen edellyttää sellaisten motoristen ja sensoristen prosessien taitamista, jotka eivät aina ole ihmiselle automaattisia. Kirjoituskyky on myös riippuvainen käden lihasten riittävästä kehittymisestä. Alla esittelemme lapsen käsialan parantamiseksi viisi harjoitusta, jotka kehittävät samalla hienomotorisia taitoja ja silmien ja käden yhteistyötä.
5 harjoitusta lapsen käsialan parantamiseksi
On selvää, että lapsi ei kykene käsittelemään kynää hallitusti, jos hänen hienomotoriset taitonsa eivät ole tarpeeksi kehittyneet. Tämän lisäksi lapsen täytyy olla kykeneväinen pitelemään kynää oikeaoppisesti ja hänen on opittava piirtämään kynällä yhtenäisiä ja siistejä vetoja.
Yleisesti ottaen 6-vuotiaat lapset ovat oppineet pitelemään kynää oikeaoppisesti hyvin pienille lapsille tyypillisen viiden sormen otteen sijaan. Kun ote kynästä on oikea, alla esitetyt harjoitukset tuottavat tehokkaammin tuloksia.
1. Kynän oikeaoppinen piteleminen
Ensimmäinen askel kirjoittamisen opettelussa on kynän oikein pitelyn oppiminen. Pienet lapset tarttuvat tyypillisesti kynään lujasti koko kämmenellään puristaen, ja jossain vaiheessa lapsen on opeteltava pitelemään kirjoitusvälinettä peukalonsa, etusormensa ja keskisormensa avulla.
Toinen tärkeä tekijä on kynän pituus ja paksuus, sillä kynän on oltava sopivan kokoinen lapsen käteen. Lapsen on myös opeteltava pitelemään kynää tukevasti, mutta liikaa puristamatta.
2. Mittasuhteiden säilyttäminen
Yksi syy lapsen epäselvälle käsialalle on johdonmukaisuuden puuttuminen. On tärkeää, että kirjoittamaan opettelevalla lapsella on käytössään kunnollinen tuplaviivoitettu vihko, joka auttaa lasta erottamaan isojen ja pienten kirjainten korkeuseron ja pitämään muuten kaikki kirjaimet saman kokoisina.
3. Viihdyttävät tavat harjoittelun motivoimiseksi
Myös perinteisen pelit ja pulmat, kuten pisteiden yhdistäminen ja hirttopuu ovat hyviä ja hauskoja keinoja opetella kynän oikeaoppista käyttöä.
4. Tarvittavien lihasryhmien vahvistaminen
Kuten jo yllä mainittiin, lapsen hienomotoriset kyvyt ovat riippuvaisia lihasten kehityksestä, minkä vuoksi sormia ja ranteita kannattaa harjoittaa päivittäin. Helppoja tapoja treenata lihaksia ovat esimerkiksi hiekalla tai rakennuspalikoilla leikkiminen, ruokailuvälineiden käyttö, värittäminen, paperin leikkaaminen ja muovailuvahan muotoilu.
5. Lukemiseen käytettävä aika
Lukeminen ei ainoastaan tue lapsen luovaa ja kognitiivista kehitystä, vaan se hyödyttää myös kirjoittamista. Mitä tutummaksi jokaisen kirjaimen muoto lapselle tulee, sen helpompaa niiden kirjoittaminen on. Jos lapsi on tottunut lukemaan, hänellä on selvempi kuva siitä, millaisia kirjaimet ovat, ja niiden muodon matkiminen on helpompaa.
Muita neuvoja lapsen käsialan parantamiseksi
- Tarkkaile lasta mahdollisten vakavampien ongelmien varalta. Monella kirjoitusongelmista kärsivällä lapsella on myös muita oppimisvaikeuksia. Epäselvä käsiala saattaa peittää kirjoitusvirheet ja lyhyen huomiojänteen alleen. Huono käsiala voi kieliä myös kiinnostuksen puutteesta akateemisia aiheita kohtaan.
- Rohkaise lasta positiivisesti ja ystävällisesti. Lapsen ei tulisi pitää kirjoitusharjoitteita rangaistuksena. Valitse paikka, jossa lapsi pystyy istumaan hyvässä asennossa ja kunnollisessa valaistuksessa, mikä auttaa häntä hiomaan kirjoitustaitoa tehokkaammin.
- Vältä asettamasta lapselle liikaa paineita. Kärsivällisyys ja rauhallisuus saavat lapsen tuntemaan olonsa turvallisemmaksi ja kykeneväisemmäksi. Kiirehtiminen tai lapsen pakottaminen on haitallista ja aiheuttaa turhaa turhautumista.
- Käytä sapluunoita ja puuhakirjoja. Markkinoilla on runsaasti erilaisia lapsille suunniteltuja kirjoja, joissa on esimerkiksi jäljentämiseen perustuvia tehtäviä, jotka ovat hyvä tapa harjoitella kynän pitelemistä ja hallintaa. Olemassa on myös monenlaisia sapluunoita, joiden avulla lapsi voi piirtää tai harjoitella kirjainten kirjoittamista. Myös esimerkiksi värityskirjat ovat hyvä työkalu hienomotoristen taitojen treenaamiseen.
- Stimuloi lapsen taiteellisia lahjoja. Esimerkiksi maalaaminen tai hahmojen muovailu massasta ruokkivat luovuutta ja kehittävät koordinaatiota. Näistä jälkimmäinen kyky on erittäin oleellinen kirjoittamaan oppimisessa.
Yhteenvetona sanottakoon, että lapsen käsialan parantaminen ei ole mahdoton tehtävä, kunhan lapsi sitoutuu harjoittelemaan säännöllisesti. Oikeita tekniikoita käyttäen harjoittelu ei muutu pakkopullaksi, vaan lapsi näkee sen miellyttävänä vanhemman kanssa vietettynä aikana.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bravo, P. M., & Jorge, C. M. H. (2010). Mejorar la caligrafía de niños y niñas con altas capacidades intelectuales con un programa de reforzamiento. In Motivación y emoción: investigaciones actuales (pp. 383-392). Servicio de Publicaciones.
- Fons, M. (2001). Enseñar a leer y a escribir. En Didáctica de la lengua en la educación infantil. Monserrat, Bigas y Monserrat Correig (Edits.) pp. 179-212. Madrid: SÍNTESIS, S. A.
- Gómez, L. F. (2007). Caligrafía y legibilidad. Correo del Maestro, (131).
- Peña, J. (2010). Exploración sobre la experiencia en escritura de niños de la primera etapa de educación básica. Legenda, 13(10), 164-181. http://erevistas.saber.ula.ve/index.php/legenda/article/viewFile/613/754
- Villalobos, J. (2006). La lectura y la escritura como herramientas para el desarrollo del cono-cimiento y aprendizaje. En J. Peña González y S. Serrano de Moreno (Comps.), La lectura y la escritura. Teoría y práctica (pp. 33-58). Mérida. Venezuela: Consejo de Desarrollo Científico Humanístico y Tecnológico y Consejo de Estudios de Postgrado Universidad de Los Andes.
