Ylisuojellut lapset ja narsistinen käytös

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Equipo Editorial

Viimeisin päivitys: 14 marraskuuta, 2019

Kaikki vanhemmat haluavat, että muut ihmiset näkevät heidän lapsensa positiivisessa valossa ja arvostavat tätä. Haluamme kaikkien näkevän saman, minkä itse näemme, eli älykkään, erityisen ja ihanan lapsen. Kukaan ei ole lapsen suurempi ihailija kuin tämän oma vanhempi, mikä on yleensä positiivista, mutta asialla on myös kääntöpuolensa. Lapsen liiallisen suojelemisen tuloksena voi nimittäin olla narsistinen käytös.

Lapsen onnellisuus on vanhempien ykkösprioriteetti. Vanhemmat voivat pelätä lapsen kärsivän tai traumatisoituvan niin, että hän kärsii erilaisista ongelmista aikuisiässä. Lapset ovat vanhempiensa suurin ilo, ja vanhemmat haluavat taata lapsilleen kaikki ne kokemukset ja mahdollisuudet, joita heillä itsellään ei ollut. Se, että lapsen ei anneta käydä läpi minkäänlaisia vaikeuksia, voi kuitenkin aiheuttaa pitkällä tähtäimellä paljon ongelmia.

Lapsen ylisuojeleminen on myrkyllistä käytöstä, joka voi saada lapsen kuvittelemaan olevansa muita parempi. Hän saattaa ajatella ansaitsevansa kaiken haluamansa ilman vaivannäköä. Tämän lisäksi ylisuojelevat vanhemmat estävät lasta kypsymästä, ja voi käydä niin, että tämä ei kykene kohtaamaan pieniäkään arkisia haasteita ja takaiskuja.

Pahimmillaan lapsesta kasvaa narsistinen, piloille hemmoteltu ja heikko. Hän saattaa osata puhua kolmea kieltä seitsemänteen ikävuoteen mennessä, mutta ei osaa sitoa kengännauhojaan tai kattaa pöytää. Hänellä on liian suuri ego ja hän uskoo olevansa oikeutettu kaikkeen. Tällaisen käytöksen estämiseksi vanhempien on tiedettävä, mikä kyseistä käytöstä aiheuttaa ja miten sen tunnistaa.

Mitä on narsismi?

Narsismilla tarkoitetaan itserakkautta ja itseihailua, joka voi olla myös tervettä, jolloin itsensä rakastaminen ei tapahdu muiden ihmisten kustannuksella tai muita väheksyen. Narsistinen persoonallisuushäiriö sen sijaan on persoonallisuushäiriöksi luokiteltava psyykkinen häiriö.

Narsistiset ihmiset yliarvioivat kykynsä ja tarvitsevat muiden huomiota tunteakseen olonsa hyväksi, minkä lisäksi heillä ei ole normaalia empatiakykyä. Heidän käytöksensä aiheuttaa usein muissa antipatiaa ja estää heitä ylläpitämästä terveitä ihmissuhteita.

Narsistisen persoonallisuushäiriön diagnosoimiseen vaaditaan vähintään viisi seuraavista oirekriteereistä:

1. Henkilöllä on suuret käsitykset itsestään.
2. Henkilö keskittyy mielikuviin esimerkiksi rajattomasta menestyksestä, voimasta tai kauneudesta.
3. Henkilö uskoo olevansa ainutlaatuinen. Hän kokee, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt.
4. Henkilö vaatii jatkuvaa ihailua.
5. Henkilö kokee ansaitsevansa erityiskohtelua.
6. Henkilö käyttää muita hyväkseen.
7. Henkilö on kateellinen tai kokee muiden kadehtivan häntä.
8. Henkilön empatiakyky on alentunut.
9. Henkilö on ylimielinen ja röyhkeä.

Kuinka narsistinen käytös kitketään?

Yllä mainittu luettelo kuvaa psyykkistä häiriötä, mutta on yleistä, että tiettyjä narsismiin viittaavia piirteitä havaitaan myös ylisuojelluissa lapsissa. On vanhempien valinta ja tehtävä opettaa lasta niin, ettei lapsen käytös huonone entisestään.

Älä anna aina periksi

Tee selväksi, että et anna aina periksi lapselle. Jos hän todella haluaa jotain, hänen on ansaittava se. Lapsen on ymmärrettävä, että kaikki saavutukset ja asiat vaativat vaivannäköä – tässä tapauksessa hänen vanhempiensa osalta. Kodin ulkopuolella lapsi ei tule aina saamaan haluamaansa, ja tähän on hyvä opetella jo varhaisessa vaiheessa.

Opeta lasta kunnioittamaan muita

On totta, että lapsen on tärkeä tuntea itsensä rakastetuksi, mutta tämä ei tarkoita, että hänen tulisi kokea olevansa muita parempi. Opeta lapselle, että hän on hyvin tärkeä, mutta niin ovat kaikki muutkin ihmiset.

Lapsen tulee kunnioittaa kaikkia ihmisiä. Tätä voidaan harjoitella esimerkiksi sallimalla lapsen leikkiä ikätovereidensa luona ja kutsumalla lapsen ystäviä tämän omaan kotiin. Näin lapsi oppii jakamaan asioita ja suhtautumaan oikein perheisiin, jotka ovat erilaisia kuin hänen omansa.

Jokaisella teolla on seuraus

Jos lapsi käyttäytyy huonosti, häntä rangaistaan. Jos hän käyttäytyy hyvin, hän saa pienen palkinnon. Tämä toimii ärsykkeenä, joka saa lapsen muuttamaan käytöstään ja ymmärtämään, ettei hän ole koskematon.

Lapsen virheitä ei tule paisutella tai alleviivata, eikä lasta tule missään nimessä nöyryyttää, mutta huonoa käytöstä ei tule katsoa sormien välistä. Lapsen täytyy oppia, että hänen teoillaan on seurauksensa. Näin hän tulevaisuudessa miettii ennen kuin tekee.

Anna lapsen kohdata pieniä haasteita

Narsistisen käytöksen suurimpia haittoja on, että se haittaa lapsen kypsymistä. Anna siis lapsen kohdata pieniä arjen haasteita, kuten sängyn petaaminen joka aamu. Pienten haasteiden avulla lapsi oppii tekemään asioita itse.