Palkintojen ja rangaistusten käyttö koulutyössä

Jos olet vanhempi, joka hyödyntää palkintoja ja rangaistuksia motivoidakseen lastaan opiskelemaan, tämä artikkeli on omiaan sinulle.

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Equipo Editorial

Viimeisin päivitys: 06 kesäkuuta, 2019

Palkitsemisen ja rankaisemisen tehokkuus opiskeluun liittyen on aihe, josta käydään jatkuvaa keskustelua vanhempien keskuudessa. Nämä kaksi metodia motivoivat lasta eri tavoin, mikä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita kummankaan olevan tehokas tai hyvä tekniikka. Tässä artikkelissa analysoimme, onko palkintojen ja rangaistusten käyttö koulutyössä positiivista vai ei.

Yleisesti ottaen tiedetään, että palkintojen ja rangaistusten käyttö voi muuttaa yksilön käytöstä, mutta mitä tulee opiskeluun, näiden metodien vaarana on, että lapsi keskittyy ainoastaan hyviin arvosanoihin, eikä varsinaiseen oppimiseen. Yhtäkkiä opiskelun tarkoitus onkin korkeiden arvosanojen ja palkintojen saaminen, eikä opetettavan asian omaksuminen. Tämä johtaa siihen, ettei lapsi etsi innovatiivisia ja mielikuvituksellisia ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin.

Palkintoja ja rangaistuksia käytetään kannustimena päämäärien tavoittamiseen. Palkinnot ovat positiivinen tapa muokata lapsen käytöstä; kun hän toimii hyvin, häntä kehutaan. Rangaistukset taas ovat palkintojen vastakohta, joita käytetään, kun lapsi ei saavuttanut toivottua tavoitetta.

Huonon arvosanan johdosta lapsi voi menettää mahdollisen etuuden ja saada rangaistuksen, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi ulkona tai pelikonsolin äärellä vietetyn ajan vähenemistä tai kesällä tapahtuvaa opiskelua.

Palkinnot

On tavallista, että vanhemmat haluavat lapsensa pysyvän motivoituneena opiskeluun ja koulutyöhön. Tämän varmistaakseen he saattavat käyttää palkintoja rohkaistakseen lasta tavoittelemaan hyviä arvosanoja. Palkinnot voivat olla tavaroita tai etuuksia, kuten pidennetty leikkiaika. Vanhempien ja lasten tulee keskustella yhdessä palkitsemisjärjestelmästä, jotta myös lapsi ymmärtää sen säännöt. Tavoitteena on rohkaista lasta saavuttamaan tiettyjä tavoitteita.

On totta, että monessa tapauksessa palkinnot motivoivat lasta tavoittelemaan hyvää koulumenestystä, mutta vaarana on, että häntä motivoivat lopulta ainoastaan palkinnot. Jos lapsi päätetään palkita esimerkiksi hyvistä arvosanoista, kannattaa palkinnot pitää maltillisina. Tämän lisäksi lapselle täytyy opettaa, että varsinainen palkinto opiskelusta on tiedon sisäistäminen.

Mitä tulee itse palkintoihin, lapsen arvostamat aineettomat lahjat ovat usein paras vaihtoehto ja vastaavat paremmin sitä, mihin lapsi tulee törmäämään todellisessa maailmassa. Lapsi voi esimerkiksi saada luvan tehdä jotain hänelle mieluista palkintona hyvästä työstä tai positiivisesta asenteesta.

Rangaistukset

Jotkut vanhemmat rankaisevat lasta, jos tämä ei noudata sovittuja sääntöjä. Tämä tarkoittaa vanhempien asettavan esimerkiksi kouluvuoden alussa rajat ja säännöt sekä kertovan rangaistukset, jotka seuraavat tottelemattomuudesta tai siitä, että tavoitteita ei saavuteta.

Rangaistukset tai seuraamukset tarkoittavat tyypillisesti sitä, että lapselta otetaan pois jokin hänelle mieluinen asia. Tällä pyritään muuttamaan lapsen ei-toivottua käytöstä.

Rangaistuksen pelko saa lapsen seuraamaan sääntöjä, ja pelkkä maininta rangaistuksesta riittää korjaamaan hänen käytöstään. Joissain tapauksissa pelko voi kuitenkin saada lapsen opiskelemaan pelkästä selviytymisen halusta, eikä suinkaan oppimisen halusta ja tarpeesta saavuttaa oma potentiaali.  Vanhempien on muistettava, että huonosta käytöksestä saatava rangaistus on aina sovitettava lapsen ikään.

Suosittelemme, että vanhempana keskustelet lapsesi kanssa ja selität hänen, miksi käytät palkintoja ja rangaistuksia hänen opiskelunsa motivoimiseen. Muista myös painottaa, että oppiminen on suurin palkinto koulunkäynnistä.