Muotoiluajattelu apuna opetuksessa

Mitä muotoiluajattelu on?

Muotoiluajattelu on tapa työskennellä ryhmissä ongelmien ratkaisemiseksi ja innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi. Tim Brownin – joka on yksi metodin kehittäjistä – mukaan kyseessä on menetelmä, joka keskittyy yksilöihin ja enemmän suunnitteluprosessiin kuin lopputuotteeseen.

Muotoiluajattelu on kykyä yhdistää empatia, luovuus ja rationaalisuus, ja siinä pyritään muuttamaan ihmisen käyttäytymiseen liittyvä näkökulma esimerkiksi asiakkaan saamaksi arvoksi. Kyse on siis tavasta tuottaa innovaatioita ihmisnäkökulmasta.

Prosessi koostuu viidestä vaiheesta:

• Empatia: Itsensä asettaminen toisen asemaan tämän tarpeiden selvittämiseksi.
• Määrittely: Käyttäjien tarpeiden ja käsitysten määrittäminen lähtökohdan selvittämiseksi.
• Ideominen: Osallistujat suunnittelevat erilaisia luovia ratkaisuja ongelmaan tai tarpeeseen.
• Ideoiden aineellistaminen: Ratkaisujen luominen, eli edellisen vaiheen parhaiden ideoiden kehittäminen ja toteuttaminen.
• Ideoiden testaaminen käytännössä: Arviointi osoittaa, mihin prosessin vaiheisiin on palattaja tiettyjen näkökohtien parantamiseksi tai muuttamiseksi. Testaus perustuu aina käyttäjien palautteeseen ja antaa tietoa siitä, onko jokaisen vaiheen suunnittelu ja ratkaisujen soveltaminen vastannut heidän tarpeitaan.

Muotoiluajattelu apuna opetuksessa

Kun muotoiluajattelun prosessia tarkastellaan koulutuksellisesta näkökulmasta, sen voidaan havaita olevan erittäin hyödyllinen ja innovatiivinen työkalu. Se tuo parannuksia oppilaitoksiin ja sen sisällä kehittyviin suhteisiin ja prosesseihin. Menetelmä tarjoaa yksinkertaisia ratkaisuja esiin nouseviin ongelmiin yhteistyön, havainnoinnin, kokeilun ja jatkuvan arvioinnin perusteella.

Opettajat voivat hyödyntää menetelmää ratkoessaan koulun ilmapiiriin ja ihmisten välisiin suhteisiin liittyviä ongelmia. Tähän liittyy myös erilaisten tilojen, kuten kirjaston tai tietokoneluokan, organisoiminen.

Muotoiluajattelua voidaan hyödyntää myös tarjoamalla ratkaisuja ryhmän tai tietyn opiskelijan erityisiin tarpeisiin. Lisäksi se auttaa opettajia suunnittelemaan parhaita tapoja minkä tahansa opiskeluun liittyvän projektin toteuttamiseen.

Opettajien, opiskelijoiden ja vanhempien välinen yhteistyö on olennainen osa koulun käytäntöjen ja ilmapiirin parantamista. Myös tässä voidaan hyödyntää muotoiluajattelua, sillä se mahdollistaa kaikkien koulunkäyntiin liittyvien viiteryhmien osallistumisen keskusteluun ja ratkaisujen löytämiseen.

Muotoiluajattelun soveltaminen koulussa

Muotoiluajattelu voi auttaa löytämään luovia ja innovatiivisia ratkaisuja koulunkäyntiin ja opetukseen liittyviin ongelmiin. Seuraavaksi esittelemme prosessi vaiheet yksitellen.

Empaattinen lähestymistapa

Prosessin ensimmäinen askel on tuntea viiteryhmät. Tämä ei koske vain opiskelijoita, vaan myös opettajia ja vanhempia. Meidän on oltava tietoisia heidän tarpeistaan, ongelmistaan ja toiveistaan. Tämä tarkoittaa, että asetamme itsemme muiden ihmisten asemaan ymmärtääksemme heitä ja analysoidaksemme heidän tilannettaan. Tässä vaiheessa on tärkeää kuunnella, tarkkailla ja kerätä tietoa.

Polun suunnittelu

Toisessa vaiheessa luodaan polku edellisen vaiheen tietojen pohjalta. Tarkoituksena on määritellä ja suunnitella toimet, joiden avulla järjestämme kerätyt tiedot paljastaaksemme merkittävimmät ja kriittisimmät tarpeet ja ongelmat. Tässä vaiheessa on tärkeä kysyä itseltään, mitkä asiat voivat aiheuttaa mainittuja ongelmia ja millaisia ratkaisuja ja parannuksia pystymme tarjoamaan.

Ideoiminen

Kolmannessa vaiheessa on aika aloittaa ideoiminen. Tämä on luova vaihe, jossa kaikkien viiteryhmien tulee olla mukana. Tarkoituksena on kerätä ja organisoida kaikkien ideat erilaisia tekniikoita käyttäen. Tämän vaiheen on tarkoitus olla rento ja hauska, jotta innovatiiviset ideat heräävät.

Ideoiden aineellistaminen

Prosessin neljännessä vaiheessa on aika muuttaa edellisen vaiheen ideat konkreettisiksi asioiksi. Tämä tarkoittaa, että toimivimpia ja johdonmukaisimpia ideoita aletaan kehittää käytännön toimiksi. Osallistujien täytyy alkaa miettiä ja järjestellä käytännön asioita, kuten aikaa, tilaa, henkilöresursseja ja taloudellisia tekijöitä.

Vahvistaminen ja arviointi

Viidennessä ja viimeisessä vaiheessa on vahvistettava edellisissä vaiheissa valittu polku. Toisin sanoen selitämme ja jaamme tekemämme päätökset. Käyttäjien palautteen perusteella tarkennamme suoritettavat toimet.

Lisäksi tähän vaiheeseen sisältyy myös koko toteutusprosessin arviointi. Tämä tarkoittaa sitä, että pystymme testaamaan yhdessä käyttäjien kanssa, että olemme onnistuneet löytämään tehokkaita ja innovatiivisia ratkaisuja heidän tarpeisiinsa, toiveisiinsa ja huolenaiheisiinsa.