Moniälykkyysteoria ja lapsen eri älykkyyslajien kehittäminen
Howard Gardner on yhdysvaltalainen neuropsykologi ja tutkija, jonka tunnetuin aikaansaannos on vuonna 1983 kehitetty moniälykkyysteoria. Tämän teorian mukaan ihmisen kykyä toimia älykkäästi erilaisissa tilanteissa ei voida selittää yhden yleisen älykkyyden avulla, vaan käytössä on useita eri tehtäviin erikoistuneita ja pitkälti toisistaan riippumattomia älykkyyksiä.
Howard Gardnerin moniälykkyysteoria
Howard Gardnerin mukaan jokaisella ihmisellä on oma älykkyysprofiilinsa, joka muodostuu sen mukaan, miten älykkyyden eri osa-alueet yhdistyvät keskenään ja miten niitä hyödynnetään useammalla eri tasolla. Gardner jakoi älykkyyden kielelliseen, matemaattis-loogiseen, musiikilliseen, avaruudelliseen ja visuaaliseen, liikunnalliseen, intrapsyykkiseen ja interpsyykkiseen älykkyyteen. Myöhemmin hän lisäsi listaan luonnon ymmärtämisen kyvyn, sillä hän pitää ympäristön tarkkailua ja ymmärtämistä evolutiivisesti tärkeänä asiana.
“Jokaisen ihmisen älykkyyskokonaisuus on ainutlaatuinen. Tämä on perustavanlaatuinen koulutuksellinen haaste.”
– Howard Gardner
Älykkyyden kahdeksan osa-aluetta
- Kielellinen älykkyys: Tähän kuuluu kyky käyttää verbaalista ja kirjoitettua kieltä ymmärrettävästi, virheettömästi, sujuvasti ja monimuotoisesti. Kielellisesti älykäs henkilö osaa ilmaista itseään ja tunteitaan sanoin ja hän ymmärtää muiden viesteistä kielellisiä vivahteita.
- Matemaattis-looginen älykkyys: Tähän älykkyyden tyyppiin liittyy kehittynyt laskutaito ja kyky loogiseen ongelmanratkaisuun. Matemaattis-loogisesti lahjakas nauttii johdonmukaisuudesta ja pyrkii hahmottamaan loogisia rakenteita ja malleja. Hänellä on yleensä hyvä päättelykyky.
- Musiikillinen älykkyys: Tähän liittyy kyky muistaa helposti melodioita ja kappaleita. Musiikillisesti älykäs henkilö kuulee musiikissa erilaisia vivahteita ja pystyy erottamaan erottaa tarkasti esimerkiksi eri instrumenttien stemmat. Hän todennäköisesti nauttii musiikista muita enemmän ja pystyy ilmaisemaan itseään musiikin kautta.
- Avaruudellinen ja visuaalinen älykkyys: Tähän liittyy hyvä suuntavaisto ja kyky hahmottaa tiloja ja karttoja. Visuaalisesti älykäs henkilö hahmottaa esineet eri asennoissa, erottaa värejä ja muotoja, näkee eri osien väliset suhteet ja ymmärtää geometrisen, figuratiivisen tai plastisen rakenteen olennaiset piirteet.
- Intrapsyykkinen älykkyys: Tämä tarkoittaa kykyä ymmärtää itseään syvällisesti ja taitoa käsitellä omia heikkouksia ja vahvuuksia realistisesti. Intrapsyykkisesti älykäs osaa analysoida motiivejaan ja on valmis näkemään vaivaa itsetuntemuksensa kehittämiseksi.
- Interpsyykkinen älykkyys: Tämän tyyppinen älykkyys on kykyä olla muiden kanssa vuorovaikutuksessa. Se on sosiaalista lahjakkuutta ja taitoa tulla hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Interpersoonallisesti lahjakas kykenee aistimaan toisten ihmisten mielialan muutokset, jännitystilat, motivaatiot ja aikomukset.
- Liikunnallinen älykkyys: Tähän liittyy hyvä kyky hallita omaa kehoaan, liikkeitään ja asentojaan. Liikunnallisesti älykäs nauttii liikkumisesta ja ilmaisee itseään esimerkiksi liikkeen, tanssin tai ryhdin avulla.
- Luonnon ymmärtämisen kyky: Eloon jäämisen varmistamiseksi ihmisen on pystyttävä erottamaan hyödylliset ja vaaralliset eläin- ja kasvilajit toisistaan. Luonnon suhteen älykäs ihminen osaa ja haluaa tarkkailla luontoa ja muistaa esimerkiksi kasvien ja eläinten nimiä.
Moniälykkyysteoria ja lapsen eri älykkyyslajien kehittäminen
Eri älykkyyslajien kehittäminen vaatii, että lapsi saa elää rikastuttavassa ympäristössä, jossa hänelle taataan erilaisia kokemuksia ja mahdollisuuksia.
Kielellisen älykkyyden kehittäminen
- Lukeminen
- Eri kielisten elokuvien ja televisiosarjojen katsominen
- Keskusteleminen niin, että lapsen täytyy harjoitella aktiivista kuuntelemista
- Erilaisten sanavarastoa laajentavat pelit ja aktiviteetit, kuten sanaristikot ja Scrabble-lautapeli
Matemaattis-loogisen älykkyyden kehittäminen
- Ruoanvalmistus reseptejä seuraten
- Strategialautapelien pelaaminen
- Kauppaleikit
- Sudokujen tekeminen
- Shakin pelaaminen
Musiikillisen älykkyyden kehittäminen
- Eri musiikkityylien kuunteleminen
- Perheen yhteiset lauluhetket
- Instrumenttien, myös lelusoitinten, soittaminen
Avaruudellisen ja visuaalisen älykkyyden kehittäminen
- Erilaisten palapelien kokoaminen
- Rakennusleikit esimerkiksi rakennuspalikoita käyttäen
- Etsimistä ja tarkkaavaisuutta vaativat pelit ja leikit
Intrapsyykkisen älykkyyden kehittäminen
- Avoimesti tunteista puhuminen päivittäisellä tasolla
- Hengitys- ja rentoutusharjoitukset
- Päiväkirjan pitäminen
Interpsyykkisen älykkyyden kehittäminen
- Yhteistyötä vaativien pelien pelaaminen
- Kotileikit, joissa esitetään eri henkilöitä ja hahmoja
- Mahdollisuus luoda ystävyyssuhteita erilaisten ihmisten kanssa
Liikunnallisen älykkyyden kehittäminen
- Tanssiminen
- Näytelmien esittäminen koko perheen voimin
- Urheileminen ja liikunnallisiin aktiviteetteihin osallistuminen
Luonnon ymmärtämisen kehittäminen
- Luonnon tutkiminen
- Ulkoilmaretkeily
- Tieteellisten pelien pelaaminen ja tieteellisten kokeiden suorittaminen
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Gardner, H. (1995). Mentes creativas. Una anatomía de la creatividad humana. Barcelona: Paidós.
