Miten puhua pienelle lapselle vaikeista asioista?

Tänään jaamme muutamia neuvoja siihen, miten puhua 2–6-vuotiaalle lapselle vaikeista asioista.

Kirjoittanut ja tarkastanut kasvatuspsykologi María José Roldán.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Yksi vanhempien haastavimmista tehtävistä on vaikeista asioista puhuminen pienen lapsen kanssa. Jo sen selittäminen, miksi lapsen suosikkilelu on täytynyt laittaa pesukoneeseen tai miksi jotkut lapset ovat toisinaan ilkeitä, voi olla vaikeaa, ja kun kyseessä on todella tärkeä ja vakava asia, vanhempien voi olla vaikeaa löytää oikeita sanoja. Tänään pohdimmekin, miten vanhemmat voivat puhua pienelle lapselle vaikeista asioista.

Pienen lapsen kanssa kommunikointi

Aikakauttamme leimaa vahvasti digitalisaatio, ja jo pienet lapset pääsevät usein käsiksi valtavaan määrään tietoa. Tämän vuoksi he voivat altistua jo nuoressa iässä vakaville aiheille ja toisinaan asioille, jotka eivät ole pienen ihmisen silmille tarkoitettuja. Vaikeista asioista kannattaa puhua lapsen kanssa rehellisesti ja avoimesti, sillä tämä auttaa lasta tuntemaan olonsa turvalliseksi ja myös vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Tämän lisäksi lapsi oppii lisää häntä ympäröivästä maailmasta. Jokaisen lapsen on hyvä oppia jossain vaiheessa lähdekriittisyyttä, uutisten lukutaitoa ja ylipäätään kriittistä ajattelua. Lapsen ikä ja kypsyys on tärkeää ottaa aina huomioon hänen kanssaan keskusteltaessa.

Lapsen maailmankatsomuksen ymmärtäminen

On tärkeää ymmärtää edes hieman sitä tapaa, jolla lapsi näkee maailman kussakin kehitysvaiheessa, sillä se auttaa aikuista tarjoamaan lapselle tietoa juuri tälle sopivalla tavalla. Jokainen lapsi tuo keskusteluun omaa herkkyyttään, temperamenttiaan, kokemusmaailmaansa ja muita yksilöllisiä piirteitä, minkä vuoksi vanhempien on hyvä pohtia, miten oma lapsi käsittelee hänelle jaettua tietoa.

Pienellä lapsella ei ole vielä elämänkokemusta, jota tarvitaan vaikeiden ja monimutkaisten asioiden ymmärtämiseksi. Hän ei myöskään ymmärrä täysin abstrakteja asioita ja syy-seuraussuhteita. Pieni lapsi näkee itsensä ja läheisimmät ihmissuhteensa – vanhempiin, sisaruksiin, isovanhempiin, lemmikkiin ja niin edelleen – maailman keskipisteenä, minkä vuoksi hän keskittyy paljon siihen, miten asiat vaikuttavat hänen lähipiiriinsä.

Tässä artikkelissa jakamamme neuvot ovat yleisiä ohjenuoria 2–6-vuotiaan lapsen kanssa keskustelemiseen ja ne mukailevat lasten kehitysvaiheita.

Miten puhua pienelle lapselle vaikeista asioista?

2–6-vuotias lapsi on hyvin herkkä vanhempiensa tunnetiloille ja saattaa murehtia tehneensä jotain, mikä on saanut vanhemman surulliseksi. Siksi pienelle lapselle voi olla vaikeaa selittää ja puhua vaikeista asioista ja suurista ongelmista.

• Vältä altistamasta lasta uutisille. Tee voitavasi rajoittaaksesi lapsen altistumista sellaisille aiheille, jotka eivät ole hänen ikäiselleen sopivia. Anna lapsen katsoa ja kuunnella vain sellaista sisältöä, joka on suunnattu hänen ikäryhmälleen.
• Rauhoita lasta sanoin ja elein. Voit esimerkiksi sanoa: “Olet turvassa, äiti ja isäkin ovat turvassa. Perheemme on turvassa.” Älä myöskään unohda halausten ja hellyyden voimaa.
• Käsittele omat tunteesi ja auta lasta tekemään samoin. Sano lapselle esimerkiksi: “On normaalia olla peloissaan tai hämmentynyt. Nämä tunteet ovat täysin luonnollisia, ja jokainen meistä tuntee niitä joskus.” Voit myös sanoa: “Olen surullinen, mutta se ei johdu sinusta.”
• Selvitä, kuinka paljon lapsi tietää asioista. Lapsi ei välttämättä aina ymmärrä ongelmaa hyvin. Ennen selitysten tarjoamista, kysy häneltä, mistä asiassa on hänen mielestään kyse.
• Selitä ongelmat yksinkertaisin termein. Voit kertoa väkivaltaisista rikoksista esimerkiksi näin: “Joku käytti asetta satuttaakseen toista ihmistä.” Viharikoksista voit puhua näin: “On olemassa ihmisiä, jotka eivät vieläkään tule kohdelluksi reilusti ja tasa-arvoisesti.”
• Pidä ennakkoluulosi ja -asenteesi omana tietonasi. Käytä neutraaleja termejä ja vältä sellaisia ilmaisuja, kuten “pulska poika”, “koditon nainen”, “nätti tyttö” tai “valkoinen mies”. Vältä viittaamasta ihmiseen esimerkiksi tämän etnisyyden, seksuaalisen identiteetin, painon tai taloudellisen statuksen perusteella, ellei se ole erityisen relevanttia keskustelun kannalta.

Lapsen ymmärryksen tason huomioiminen

Keskusteluissa kannattaa käyttää lapselle tuttua sanastoa, ajatusmaailmaa ja konteksteja. Lasta voi esimerkiksi muistuttaa lähimenneisyydessä tapahtuneesta tilanteesta, johon tämä voi samastua. Hänelle voi sanoa esimerkiksi: “Eräs mies varasti jotakin. Muistatko, kun joku vei vahingossa reppusi koulussa?”

Tunteita on hyvä kuvailla perustermeillä, kuten vihainen, surullinen, pelokas, onnellinen tai yllättynyt. Pieni lapsi ymmärtää kyllä tunteita, mutta ei vielä pysty käsittämään esimerkiksi mielenterveysongelmia. Tämän vuoksi hänelle kannattaakin kertoa, kuinka joku oli ollut vihainen ja hämmentynyt ja tarvinnut ammattilaisen apua.

Kun pienelle lapselle puhutaan vaikeista asioista, häntä on tärkeää rauhoitella, ja hänelle on hyvä muistuttaa, että häntä suojellaan. Hänelle voidaan sanoa esimerkiksi: “Äiti ja isä pitävät huolen siitä, että mitään pahaa ei tapahdu sinulle tai perheellemme.” tai “Poliisi saa kyllä tekijän kiinni.”